Suomi on paitsi maailman paras maa noin ylipäätään (Newsweek-tutkimus) myös maailman turvallisin maa ruuantuotannossa. Ykkössija brittiläisen riskianalyysiyhtiön Maplecroftin ja YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n 163 maan vertailussa jäi paljolti Newsweek-vertailun humun varjoon.
Huoltovarmuuden mittareina olivat viljantuotanto, bruttokansantuote, maatalous- ja jakelujärjestelmän laadukkuus, hallinnon tehokkuus, vesi- ja sähköhuolto sekä äärimmäisten sääilmiöiden ja poliittisten konfliktien riski. Suomi sijaitsee maantieteellisesti vakaalla alueella, jossa vettä riittää myös sitä paljon tarvitsevien elintarvikkeiden tuottamiseen. Poliittisen vakauden suomalaiset voivat laskea ansioksi valtiomiestaidoistaan.
Maakohtainen huoltovarmuus on hyvin linjassa yleisten kansainvälisten elintasovertailujen kanssa, sillä myös nyt Suomea seurasivat Ruotsi, Tanska ja Norja, jotka ovat aina kärkisijoilla, kun maailman maita pannaan paremmuusjärjestykseen.
Ykkössija huoltovarmuudessa kertoo myös kestävästä kehityksestä. Suurin ruokakatastrofin riski on Afganistanissa ja yhdeksässä eteläisen Afrikan maassa. Sisällissota on muuttanut karun Afganistanin huumeviljelmäksi, ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa huonot viljelykäytännöt, vesihuollon puute ja ilmastonmuutos kuluttavat maata niin, että YK arvioi aavikoitumisen nielevän viljelyskelpoista maata vuosivauhdilla, joka vastaa yli kolmannesta Suomen pinta-alasta. Senegalista Somaliaan ulottuva kuiva Sahelin vyöhyke on nopeasti muuttumassa autiomaaksi. Ruokakriisit alueella ajavat tänäkin syksynä miljoonia ihmisiä nälänhätään.
Suomessa ajatellaan herkästi, että omalla maataloustuotannolla ei ole niin väliä, koska "maailmalta leipää ja lihaa saa aina halvemmalla". Ruokaturvavertailu osoittaa tällainen ajattelun epärealistisuuden - ruokamarkkinoiden tila kaikkialla ympäröivässä maailmassa on epävakaampi kuin Suomessa. Huoltovarmuuden nousu puheenaiheeksi monissa maissa ja Venäjän päätös lopettaa vehnänvientinsä ovat tästä selkeitä osoituksia.
Elintarvikeketjumme työllistää satoja tuhansia suomalaisia. Kotimainen tuotanto on muutamia poikkeuksia lukuunottamatta myös ekologisesti perusteltua. Niinpä kotimaisen ruuan suosiminen on kuluttajille perusteltu valinta.
