Suomessa valitaan tasavallan presidentti suoralla kansanvaalilla neljännen kerran. Kansanvaltainen vaalitapa on osoittautunut hyvin toimivaksi.
Kansanvallan terve toteutuminen suorassa kansanvaalissa edellyttää kansalaisten yhteiskunnallista aktiivisuutta. Tästä syystä on tärkeää, että äänestysprosentti nousee tänään mahdollisimman korkeaksi.
Suomalaiset ovat perintesesti käyttäneet äänioikeuttaan presidentinvaaleissa aktiivisemmin kuin eduskunta- ja kuntavaaleissa. Viime viikkojen yhteiskunnallinen ilmapiiri antaa viitteitä siitä, että verrattain korkean äänestysaktiivisuuden perinne jatkuu. Kahdeksan presidenttiehdokkaan kampanjat ovat virittäneet poikkeuksellisen monipuolisen keskustelun. Ehdokkaat ovat väitelleet rajustikin, mutta vaalitaistelun yleissävy pysyi loppuun saakka asiallisena.
Vaikka presidentin valtaoikeuksia on kavennettu ja esimerkiksi Euroopan unionin ja euroalueen ajankohtaiset kysymykset kuuluvat hallituksen toimivaltaan, on Suomen asemasta kansainvälisessä yhteisössä käyty tärkeää keskustelua. Suomen yhteiskunnalliseen kehityssuuntaan ja talouspolitiikkaan liittyen ovat olleet keskeisimpinä kysymyksinä esillä kansalaisten eriarvoistuminen, tuloerojen kasvu ja erityisesti nuorisotyöttömyys.
Kansalaiskeskustelu osoittaa, että tasavallan presidentin vaikuttamismahdollisuuksiin uskotaan valtaoikeuksien kaventumisesta huolimatta.
Tasavallan presidentti tasapainottaa valtiollisten insituutioiden valtasuhteita. Valinta suoralla kansanvaalilla antaa presidentille riippumattoman aseman suhteessa eduskuntaan ja hallitukseen. Itsenäisen maan tärkeimmällä vallankäytön alueella, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentin asema on tulevaisuudessakin keskeinen.
Suorassa kansanvaalissa valitaan maan ulkopolitiikan johtaja seuravaksi kuudeksi vuodeksi. Vaalitapa antaa tulevalle presidentille vahvan perustan johtaa vakaasti maan ulkopolitiikkaa edelleen kansainvälistyvän maailman tulevissa muutoksissa.
Kansalaisilla on tänään valta Suomessa.
