Vaalikauden viimeistä budjettiesitystä valmistellaan verrattain suotuisan talouskehityksen näkymissä, vaikka julkisen talouden puitteet ovat edelleen hyvin ahtaat. Valtion velkaantuminen jatkuu ja eikä budjetti sisällä suuria yhteiskunnallisia uudistuksia.
Valtion ensi vuoden budjetti on suuruudeltaan hiukan yli 50 miljardia euroa ja se jää selvästi allijäämäiseksi. Valtion velka nousee ensi vuonna 85 miljardiin euroon eli noin 46 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Verotusta uudistetaan perusteellisemmin vaalien jälkeen. Budjetin tasapaino edellyttää kuitenkin verotulojen lisäämistä. Budjettiesitys sisältää energia- ja ympäristöverojen kiristämistä siten, että valtion kassaan kilahtaisi vajaat miljardi euroa aikaisempaa enemmän. Tavoite on ohjata verotuksella energian käyttöä vähemmän ympäristöä kuormittavaan suuntaan.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) arvioi, että Suomella on ensi vuonna mahdollisuudet nousta EU-maiden vertailussa taloutensa vahvuudessa kärkisijoille. Eduskuntavaalit ovat ensi huhtikuussa ja se on ministerien lausuntoihin vaikuttava tekijä. Katainenkin arvioi julkisuudessa Suomen kehitysnäkymiä myös puoluejohtajana tavoitteena mielikuva kokoomuksen politiikan onnistumisesta.
Suomen julkisen talouden näkymät eivät objektiivisestikaan arvioiden ole huonot. Talous on kohentunut huomattavasti. Elvytyspolitiikkaan ei enää ole perusteita. Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistamien tietojen mukaan teollisuuden liikevaihto kasvoi jo helmi-huhtikuussa reilut neljä prosenttia vuoden takaisesta. Kotimaan myynti kasvoi neljä prosenttia ja vientiliikevaihto noin neljä ja puoli prosenttia.
Kasvu ei kuitenkaan koskenut kaikkia teollisuuden aloja. Muun muassa elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa liikevaihto supistui hieman. Kaiken kaikkiaan teollisuuden näkymät ovat jo huomattavasti valoisammat kuin vuosi sitten.
Tiedot taloudesta antavat toiveita siitä, että valtion ensi vuoden budjetin valmistelu sujuu ilman ylipääsemättömiä ristiriitoja. Vaalien läheisyydestä johtuen hallitus saa vastaansa opposition kovan ryöpytyksen. Hallituksen takana on kuitenkin eduskunnan enemmistö ja budjetti hyväksytään aikanaan suunnilleen hallituksen esityksen mukaisena.
