Syyskuun 3. päivänä presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Syntymäpäivästä alkaa kokonainen ensi vuoteen ulottuva Kekkosen uran vaiheiden merkkivuosien kavalkadi: Vuonna 2011 täyttyy 75 vuotta Kekkosen vallinnasta ensimmäisen kerran kansanedustajaksi ja ministeriksi, puoli vuosisataa hänen presidenttikausiensa kenties dramaattisimmasta tapahtumasta, syksyn 1961 noottikriisistä sekä neljännesvuosisata kuolemasta.
Urho Kekkonen oli maamme pitkäaikaisin ja vahvin vallankäyttäjä. Hänen elämänsä kaareen mahtuivat - ensin näkijänä ja kokijana, sitten aktiivisena toimijana - Suomen itsenäistyminen Venäjän alamaisuudesta, synkkä sisällissota, raskas taistelu valtiollisesta olemassaolosta, sotia seurannut luottamuksellisten suhteiden rakentaminen ja ylläpito Neuvostoliittoon, idänkaupan avittama Suomen nousu pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi sekä idän ja lännen luottamusta nauttineeksi rauhanrakentajaksi kylmän sodan keskellä.
Työ ei ollut helppoa. Kekkonen oli todellisuudentajuinen valtiollinen johtaja. Hän ymmärsi maailman reaaliteetit ja toimi niin kuin isänmaan etu kulloinkin edellytti. Kommunismin romahdus ja jälkipyykin pesu Itä-Euroopassa - jota Kekkonen ei enää ollut näkemässä - avasi myös nuorempien sukupolvien silmät presidentin elämäntyön ymmärtämiselle: kokonaisuutena katsoen Suomi oli selviytynyt hyvin.
Suomeen ei enää tule Kekkosen kaltaista valtionpäämiestä. Vastaavanlaiselle suvereenille vallankäyttäjälle, linjanvetäjälle ja päättäjälle ei ole samanlaista tilaa, sillä presidentin virkakaudet on rajattu kahteen ja jäsenyys Euroopan unionissa on muuttanut perustuslaillisesti presidentin asemaa.
Kekkosen syntymän 110-vuotispäivää muistetaan arvokkaasti. Tasavallan presidentti Tarja Halonen arvioi kehitystä Urho Kekkosen sukupolvesta nykyaikaan Kekkonen ja historiatulkinnat -juhlaseminaarissa, jossa kuullaan myös Suomen johtavia poliittisen historian tuntijoita ja Kekkosen aikalaispoliitikkoja sekä julkistetaan professori Juhani Suomen yksiosainen UKK-elämänkertateos. Päätöspuheenvuoron käyttää pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.).
Toivottavasti Kekkosen elämäntyötä luotsataan juhlaseminaarissa moniarvoisesti, kriittisesti ja särmikkäästikin. Juuri sellaista huomionosoitusta juhlakalu itse arvostaisi.
