Suomen rauhanturvaajien määrä kasvaa Afganistanissa. Asiasta päätti hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (utva) perjantaina yhdessä presidentti Tarja Halosen kanssa. Ensi vuonna hallitus arvioi, miten vastuun siirtäminen afgaaneille on edistynyt ja millaista kehitystä on tapahtunut kansainvälisesti osallistumisessa sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Osallistumisen vahvistamista valiokunta perusteli Afganistanin haastavalla turvallisuustilanteella sekä maan armeijan ja poliisin kehittämisen tukemisella. Kehitysyhteistyön ja kriisinhallinnan keinoin tukea suunnataan etenkin pohjoisiin maakuntiin.
Utvan päätös perusteluineen oli ennakoitavissa. Rivien välistä voi lukea, että tärkeämmät päätökset on jo tehty muualla ja Suomi tekee niin kuin siltä odotetaan. Perinpohjainen selvitys siitä, mitkä ovat Suomen tavoitteet romahtavassa Afganistanissa ja ovatko ne ylipäätään saavutettavissa, on yhä saamatta.
Asia ei ole vähäpätöinen. Aikoinaan, Kyproksen ja Libanonin venähtäneistä rauhanturvaoperaatioista oppineena, Suomi asetti tuleviin rauhanturvatehtäviin suostumisen ehdoiksi edes jonkinlaisen operaation onnistumismahdollisuuden ja takarajan. Siksi niitä on lupa kysellä myös Afganistanissa.
