Kuluva vuosi on YK:n julistama kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden teemavuosi.
Johannesburgin ympäristökokouksessa vuonna 2002 maailman maat sitoutuivat vähentämään merkittävästi biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä tähän vuoteen mennessä. Euroopan unionin itselleen vuonna 2001 asettama tavoite oli vielä haasteellisempi: luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä.
Tavoite jäi haaveeksi. Uutena vakavana uhkana on noussut ilmastonmuutos, joka hävittää ja pirstoo kokonaisia luonnontilaisia elinympäristöjä ja ekosysteemejä. Rankkasateet, tulvat ja kuivuudet aiheuttavat yhä enemmän välitöntä puuttumista vaativia luonnonkatastrofeja, jotka jättävät luonnon köyhtymisen helposti varjoonsa.
Juuri monimuotoisuus hillitsisi ilmastonmuutosta, sillä se auttaa luontoa ja ihmiskuntaa mukautumaan muuttuviin elinoloihin. Tärkeä keino poistaa ilmakehän hiilidioksidia olisi juuri ekosysteemien ennallistaminen. Biodiversiteetti ja terve ekosysteemi ovat myös kalastus-, metsätalous-, energia- ja matkailualojen perusedellytyksiä, vaikka juuri niihin liittyvät monet biodiversiteettiä uhkaavat ongelmat kuten maan liiallinen hyödyntäminen, maankäytön muutokset, saastuminen ja haitallisten vieraslajien leviäminen.
EU:n komissio käynnistelee uutta keskustelua EU:n biodiversiteettistrategiasta. Tavoitteena on selkeä visio siitä, mitä unionin pitäisi tehdä vuoteen 2050 mennessä. Uusi lyhyen aikavälin tavoite on vuodessa 2020. Laajemman strategian vuoden 2010 jälkeiselle ajalle EU laatii vuoden loppuun mennessä.
Suomessa perustetaan teemavuonna Selkämeren kansallispuisto, viides kansallinen kaupunkipuisto Porvooseen ja kolmas kansallinen maisemanhoitoalue Pelkosenniemelle. Myös metsien monimuotoisuutta turvaava Metso-ohjelma saa vauhtia. Kansainvälisesti teemavuosi huipentuu lokakuussa Japanissa huippukokoukseen biodiversiteetistä.
Hankkeet osoittavat, että luonnon eteen on tehty paljon vähemmän kuin pitäisi. Myönteistä silti on, että biodiversiteetin köyhtymisen merkitys ihmiskunnalle tiedostetaan entistä paremmin. Juuri ympäristökysymyksissä kansainvälinen yhteistyö on voimaa. Mikään maa ei pysty yksin estämään koko ekosysteemimme toimintojen vähentymistä.
