Järjestötoiminta on keskeinen osa suomalaisten kansalaisyhteiskuntaa. Viime vuosikymmenien erityispiirre on eläkeläisjärjestöjen jäsenmäärien kasvu sekä toiminnan vireys ja monipuolisuus. Järjestöjen merkitystä eläkeläisten aktivoimisessa kokonaisvaltaisesti elämisentasoa ja terveyttä edistävään toimintaan ei voi liioitella.
Poliittisten puolueiden eläkeläisjärjestöjen toimintaan osallistuu paljon seniorikansalaisia. Lisäksi on tarjolla lukuisa joukko pienempiä järjestöjä. Eläkeläisjärjestöjen laaja kirjo on vahvuus. Jokaiselle löytyy sopiva ja luonteva järjestö yhdessäoloon ja harrastuksiin.
Eläkeläisjärjestöjen toiminta on kuntien sosiaalitoimen korvaamaton tuki. Toiminta tukee eläkeläisten fyysistä ja henkistä terveyttä, joten se ei ole myöskään taloudellisesti yhteiskunnalle merkityksetöntä.
Eläkeläisten harrastuspiirit ja muu toiminta edellyttävät luonnollisesti tiloja. Jyväskylässä kaikki järjestö maksavat kaupungille tilavuokraa. Erityisesti pienissä eläkeläisjärjestöissä vuokrat ovat kuitenkin toimintaa rajoittava tekijä. Se on epäkohta, jossa kaupungin on tultava järjestöjä vastaan. Tilojen vuokrat eivät saa olla yhdenkään eläkeläisjärjestön toiminnan este.
