Suomessa on kehitetty 1970-luvulta lähtien julkisia terveyspalveluja tavoitteena kansalaisten tasa-arvo. Palvelujen saavutettavuuden ja tason ei pitäisi olla yhteydessä ihmisen asuinpaikkaan eikä taloudellis-sosiaaliseen asemaan. Rakennetut terveyskeskukset ja keskussairaalat muodostavat järjestelmän perustan. Kansainvälisissä vertailututkimuksissa on osoitettu, että Suomen järjestelmä toimii verrattain hyvin ja kustannustehokkaasti.
Terveyspalveluissa on ollut ja on edelleenkin ongelmia ja puutteita. Vaikka palvelujärjestelmä on perustaltaan kunnossa, ei resursseja sen kehittämiseen ole ollut riittävästi. Erityisesti maaseudulla terveyskeskusten toimintaa vaikeuttaa lisäksi lääkäripula.
Viime vuosina terveyspalvelujen kehittämiskeskustelussa ovat olleet aikaisempaa enemmän esillä yksityiset lääkäripalvelut. Yleisesti hyväksytty lähtökohta on, että yksityisiä lääkäripalveluja tarvitaan täydentämässä julkista sektoria.
Kuntien talousahdinko on vauhdittanut keskustelua terveyspalvelujen kustannusten jatkuvasta kasvusta. Monessa kunnassa rahat eivät yksinkertaisesti riitä nykyisiin palveluihin. Tässä tilanteessa on nähty yhtenä vaihtoehtona terveyspalvelujen ulkoistaminen, eli kunta ostaa lakisääteiset palvelut yksityisiltä terveyspalveluyrityksiltä. Sen on uskottu merkitsevän tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Terveyskeskusten lääkäripula on osaltaan vauhdittanut ulkoistamista.
Laskelmien mukaan Suomessa on ulkoistettu noin 400 000 ihmisen terveysasemapalvelut.
Terveyspalvelujen ulkoistamisen vaikutuksia on jo ehditty tutkia. Yleisradion uutiset julkisti äskettäin selvityksen terveyspalvelujen ulkoistamisen vaikutuksista Kouvolan alueella. Tutkimuksessa on vertailtu ulkoistettuja ja kuntien omia terveysasemia. Sen mukaan julkinen sektori näyttää pärjäävän hyvin. Myöskään kilpailutus terveyspalveluissa ei tutkimuksen mukaan tuo säästöjä.
Kokonaisuudessaan selvitys tukee kansainvälisissä vertailuissa saatua tulosta, jonka mukaan suomalainen terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon järjestelmä toimii verrattain hyvin ja kustannustehokkaasti. Ulkoistaminen saattaa olla monissa tapauksissa palvelujen turvaamiseksi perusteltua. Mutta on epärealistista odottaa, että se merkitsisi kustannussäästöjä, kun lähtökohtana on pidettävä palvelujen korkeaa tasoa.
