Joutsan kunnanjohtajan Harri Nissisen idea kuntapäättäjien kokouspalkkioiden korvaamisesta tulospalkkiolla on jännittävä. Kunnanhallituksen jäsenet eivät saisi automaattisia kokouspalkkioita vaan heidän vuosikorvauksensa tulisi kunnan tuloksen mukaan. Idea on vastoin demokratian pyyteettömyysperiaatetta.
Historiallinen tapa on ollut, että poliittisista ja yhteiskunnallisista luottamustehtävistä maksetaan kokouspalkkiota tai sitten tehtävät ovat korvauksettomia. Kokouspalkkiolla korvataan yhteisten asioiden hoitoon käytettyä aikaa. Korvauksella ei ole yhteyttä asioiden hoidon laatuun tai tasoon.
Kuntapäättäjät vastaavat päätöksistään äänestäjille eli kuntalaisille. Palaute tulee aina vaaleissa. Kunnanhallituksen jäsenten tulospalkkio ei tätä vastuusuhdetta muuttaisi mutta nostaisi valtuutettujen oman rahaedun merkitystä.
Jos kunnanhallituksen palkkiot maksettaisiin tulosten perusteella, tulosten mittaaminen ratkaisisi paljon. Onko oleellista kunnan taloudellinen tulos? Vai koulujen opetuksen taso? Vai terveydenhoito?
Nissisen ehdotus on uutta ajattelua. Se tuskin johtaa käytännön muutoksiin mutta voi herättää keskustelua ainakin siitä, miten kuntapäättäjien onnistumista voi ja pitää mitata.
