Toisen maailmansodan jälkiselvittelyssä voittajat vaativat sotaan syyllisten saksalaisten ja heidän kanssaan yhteistoiminnassa olleiden rankaisemista. Se merkitsi kymmeniä kuolemantuomioita ja vankeustuomiota kymmenille tuhansille muun muassa Norjassa ja Tanskassa.
Suomen asema oli poikkeuksellinen sikäli, että maa kykeni irrottautumaan sodasta hyväksymällä ankarat välirauhan ehdot syyskuussa 1944 ja aloittamalla sodan saksalaisia vastaan.
Suomen itsenäisyyden puitteet olivat sodan jälkeen ahtaat. Liittoutuneiden valvontakomissio vaati sotaan syyllisten rankaisemista. Kun uhkana oli valvontakomission vaatimus "syyllisten" luovuttamisesta Neuvostoliittoon rangaistavaksi, sääti eduskunta taannehtivan lain sotasyyllisyydestä. Erityistuomioistuin langetti valvontakomission minimivaatimusten mukaiset tuomiot kahdeksalle sota-ajan valtiolliselle johtajalle. Entinen presidentti Risto Ryti sai kymmenen vuoden kuritushuonetuomion.
Suomalaiset ymmärtävät, että sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä oli kysymys sodan voittajien sanelemasta näytelmästä, jolla ei ollut laillisuuden eikä oikeuden kanssa mitään tekemistä.
Viime päivinä on keskusteltu sotasyyllisten kunnian palauttamisesta. Sellaiseen ei ole perusteita, sillä suomalaiset eivät ole "sotasyyllisten" kunniaa missään vaiheessa kyseenalaistaneet.
Presidentti Risto Ryti ja muut "sotasyylliset" ovat kunniapaikalla kansakunnan historiassa.
