Puolustusvoimauudistusta miettinyt kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtama työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa hallitukselle ensi viikolla. Joukko-osastojen lakkautuslistan odotus varuskuntapaikkakunnilla eri puolilla Suomea on tuskaista.
Turun Sanomien mukaan puolustusvoimien säästösuunnitelma tuo muutoksia kaikkiaan 15 paikkakunnalle. Lakkautukset tai yhdistämiset koskevat 6–7 varuskuntaa, ja puolustusvoimien henkilöstö putoaa nykyisestä 15000:sta 12000–13000:een.
Julkistamisen hetkellä Suomelle on jo valittu uusi presidentti. Kun ulkopoliittiseen eliittiimme varmasti kuuluvat sekä nykyinen presidentti että molemmat paikan tavoittelijat, on hyvä verrata heidän näkemyksiään Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreen mielipidetiedustelun tuloksiin.
Niin presidentti Tarja Halonen kuin seuraajaehdokkaatkin ovat suurin piirtein yhtä mieltä siitä, että puolustusvoimien uudistus vaatii leikkauksia. He eivät kannata Suomen sotilaallista liittoutumista mutta painottavat uudenlaisia turvallisuusuhkia, samoin maamme aktiivisuuden lisäämistä siviilikriisien hallinnassa.
Kansalaisilta tulee tukea mutta myös torjuntaa. Suomen Nato-jäsenyydellä on nyt vähemmän kannatusta kuin kertaakaan MTS:n mittauksissa. Myönteisyys putosi vuodessa neljänneksestä viidennekseen. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen puolustaminen, muun Euroopan unionin varjelua kannattaa entistä harvempi. Puolustusvoimien säästöohjelmakaan ei vastaa kansan tahtoa. Reservin pitäisi olla nykyinen tai jopa entistä vahvempi. Siviilikriisin hallinta ja kehitysyhteistyö Afganistanissa saavat tukea sotilaallisen läsnäolon sijasta.
MTS:n tutkimus tuli julki otolliseen aikaan. Hyvin hoidetun ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitää olla kärkisijalla Suomen kaltaisen pienen maan politiikan asialistalla. Ulkopolitiikka kulkee edellä, ja jotta puolustuspolitiikka voi tukea sen tavoitteita, puolustuksen on oltava uskottavaa. Tästä on Suomessa vahva konsensus.
Tuo konsensus on jo sinänsä osa uskottavuutta. MTS:n mittaus vahvistaa sitä entisestään.
