Yrittäjyyden ja yrittäjien arvostus oli suomalaisessa yhteiskunnassa hatarissa kantimissa 1960- ja 1970-lukujen henkisessä ilmapiirissä. Radikaalivuosien henki on kuitenkin taakse jäänyttä elämää. Sitä todistaa tänään vietettävä yrittäjän päiväkin. Allakassa päivä on yrittäjyyden kunniaksi. Liputuspäivän arvoa tapahtuma ei vielä ole saanut.
Yritteliäisyys on yhteiskunnan toimeentulon yksi kulmakivi. Yritteliäisyyttä voi olla työntekijänä tai yrittäjänä. Yritteliäisyyden arvoa pitääkin korostaa koko yhteiskunnassa. Yrittäjyys on yksi yritteliäisyyden ilmenemismuoto. Yrittäjä laittaa monesti koko henkisen voimansa ja suuren osan taloudellisia mahdollisuuksiaan yritykseensä.
Yrittäjyydessä asenne on ratkaisevaa. Yrittäjän pitää uskoa omaan asiaansa ja jaksaa edetä myös vaikeiden hetkien ylitse. Vain pieni osa yrittäjistä saa työnsä tuloksena lopulta sellaisen taloudellisen menestyksen, että loppuelämän toimeentulo on turvattu.
Suomalaisen yhteiskunnan kannalta yrittäjyyden arvo tulee yrittäjien ja yrityksessä palkollisena olevien ihmisten toimeentulon kautta. Siksi myös yrittäjän halulla kasvattaa yritystään on yhteiskunnallisesti merkitystä. Kasvavat yritykset tuovat yhteiskuntaan hyvinvointia. Myös yrittäjälle kasvava yritys tuo mahdollisuuden suurempaan voittoon.
Kasvuyrittäjyys onkin yhteiskunnan kannalta tavoiteltava asia. Mitä useampi yritys pystyy kasvamaan ja laajentamaan markkina-alueensa myös rajojemme ulkopuolelle, sitä enemmän ne tuovat hyvinvointia Suomeen. Kasvuyrittäjyyden tukemiseen yhteiskunnan kannattaa panostaa nykyistä enemmän.
Suuret suomalaiset vientiyritykset ovat lähes järjestään sotien jälkeisen valtiollisen teollistamispolitiikan ajan tuotoksia. Moni niistä on juuriltaan valtionyrityksiä (esimerkiksi Metso, Stora Enso) tai niiden kasvua on tuettu aluepoliittisin ja muin keinoin (esimerkiksi Nokia ja Abloy). Suuret vientiyrityksemme ovat nykyisin lähes aina pörssiyrityksiä.
Tulevaisuudessa entistä useampi suuri yrityksemme saisi olla yrittäjäomistuksessa tai sukuomistuksessa. Siksi yhteiskunnan tulisikin tukea erityisesti yrittäjien omistamien yritysten kasvua. Kun yrityksillä on kasvollinen omistus, niiden toiminta on pitkäjänteisempää kuin kvartaalia vahtivien pörssiyritysten.
