Kävellen kuntoon, keskisuomalaiset

Metsien ja järvien maakunta, biotalousmaakunta, saunamaakunta – Keski-Suomella on monta hienoa brändiä, joilla markkinoida erityisyyttään. Voisiko Keski-Suomesta tulla myös kävelymaakunta?

Äkkiseltään ajatus kuulostaa varsin tylsältä. Kävelyssähän ei ole mitään erityistä; kerran sen taidon opittuaan ihminen enempi vähempi tallustaa niin kauan kuin puhtia riittää. Osa meistä kävelee mielellään, osa vastentahtoisesti. Kukin omalla tyylillään.

Harva nimeää kävelyn harrastuksekseen – paljon hienompaa on zumbailla, sambailla, surfata tai edes juosta. Aika vähälle huomiolle on jäänyt esimerkiksi suomalaisen sauvakävelyn 20-vuotisjuhlavuosi. Talvien muuttuminen vähälumisemmiksi siivitti lajin kansan suosikiksi 1990-luvun lopulla, mutta sittemmin moni on päästänyt kävelysauvansa pölyttymään. Toki lajilla on edelleen vankka suosio.

Sauvakävelystä tuli kuitenkin yksi niistä suomalaisista innovaatioista, jotka ovat levinneet lähes ympäri maailman. Sillä on vankka kannatus muun muassa Etelä-Euroopassa, jossa Nordic Walking nähdään sporttisena lajina.

Siinä missä sivakoimaan oppineet suomalaiset vain ottavat kepit käteen ja lähtevät lenkille, ulkomaalaiset haluavat käydä ensin tekniikkakurssin.

Keski-Suomessa käynnistellään parhaillaan laajaa, koko väestölle suunnattua jopa 30 vuoden mittaista kansanterveyden edistämisliikettä. Nimeksi on annettu kotoisasti Meijän polku – liiku ja huilaa Keski-Suomessa. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi käynnistetyssä projektissa on mukana korkeakouluja, liikuntatoimijoita ja terveydenhuoltoa.

Pohjois-Karjala-projekti vuosina 1972–1997 on edelleen yksi maailman menestyneimpiä terveyskampanjoita. Itäsuomalaisten elintapoihin pyrittiin vaikuttamaan parantamalla ruokavaliota ja vähentämällä tupakointia.

Meijän polku pyrkii parantamaan keskisuomalaisten hyvinvointia liikunnan ja yhteisöllisyyden voimin. Yksinkertaista – mutta juuri siksi kenties paljon vaikuttavampaa kuin vielä uskallamme toivoakaan.

Kohtuullinenkin liikunta riittää, tai on ainakin parempi vaihtoehto kuin sohvalla makoilu. Suomalaiset kuitenkin jakautuvat yhä enemmän kahden kerroksen liikkujiin: osa meistä on positiivisesti koukussa jokapäiväiseen liikunta-annokseensa, osa välttelee viimeiseen asti kaikkea hikeä ja sykettä nostattavaa ponnistelua.

Kaiken lisäksi suomalaisten liikkuminen vähenee ikääntymisen kanssa yhtä tahtia, vaikka liikunnan tiedetään merkittävästi laskevan lähes kaikkien kroonisten sairauksien riskiä. Tämän todistaa esimerkiksi tuore valtiotieteiden maisteri Ansku Holstilan väitöstutkimus liikunta-aktiivisuuden yhteyksistä ihmisen toimintakykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyysriskiin.

Terveyteen vaikuttaa positiivisesti jo kohtuullisestikin rasittava liikunta – esimerkiksi kävely.

Kirjoittaja on varapäätoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitus

Opiskelutapahtumat osaavat myös uudistua

Biotuotetehdas vauhdittaa kasvua Keski-Suomessa

Ykkösnaisen kuuluu puhua ääneen

Itävalta ilmentää politiikan muutosta

Espanja ja Katalonia vuorottelevat siirroissaan

Yliopisto jakaa oppimisen iloa kaikenikäisille

Rakentaminen kertoo uskosta tulevaisuuteen

Tulorajavaatimuksia pitää alueellistaa

Tuntematon sotilas on herkkää kansallista kuvastoa

Yliopistokollegio näyttää kaapin paikan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.