Metsälobbauksen toivoisi Suomelta vielä onnistuvan

Euroopan parlamentti linjaa tänään, nähdäänkö Suomen alati kasvavat metsät ilmastonmuutosta torjuvina hiilinieluina vai vanhoihin laskelmiin perustuvina päästölähteinä. Suomen metsätaloudelle ei ole eduksi, että omat europarlamentaarikkomme eivät ole asiasta yksimielisiä. Heidi Hautala (vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) vastustavat parlamentin ympäristövaliokunnan heinäkuiseen äänestyspäätökseen tehtyä kompromissiehdotusta, joka olisi Suomelle suopeampi.

Hiilinielujen varmistaminen on osa Euroopan unionin päästötalkoita Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi. Historiaan pohjaava metsävarojen vertailu johtaa kärjistetysti siihen, että metsiensä uudistumisesta ja kasvusta huolehtinut Suomi joutuisi biotalouttaan rakentaessaan ostamaan hiilinielukiintiöitä muilta mailta. Näille nielukiintiöiden myyjämaille lähihistorian metsänkäyttötilastot ovat suopeita, koska omat metsät on hävitetty aikoja sitten.

Vanhat laskelmat asettavat maita muutenkin erilaisiin tilanteisiin. Tilastopohjainen hakkuiden tehokkuuden eli intesiteetin lisäämisen kielto aiheuttaisi sen, että Ruotsi voisi käyttää metsiensä kasvusta nykyiset 80 prosenttia, Suomi vain 60 prosenttia.

Kysymys hiilinieluista ei ratkea vielä parlamentin äänestykseen, sillä asia on kesken jäsenmaiden ministerineuvostossa. Kun neuvoston ja parlamentin kannat valmistuvat, osapuolet alkavat neuvotella komission kanssa lopullisesta muotoilusta.

Se on jo käynyt selväksi, että Suomi ei ole lobbauksessaan onnistunut. Euroopan parlamentissa ja komissiossa ei ymmärretä suomalaista kestävää metsätaloutta eikä arvosteta määrätietoisen kansallisen metsäpolitiikan pitkäaikaisia ilmastohyötyjä.

Komission ja ympäristövaliokunnan linja johtaisi toteutuessaan siihen, että puuta pitäisi tuoda sieltä, missä metsiä ei välttämättä hoideta kestävästi.

Venäjällä on viidennes koko maailman metsäalasta ja maailman suurimmat metsävarat, 60 prosenttia maailman havumetsistä. Neljä viidesosaa Venäjän metsistä sijaitsee Siperiassa ja Itä-Aasiassa, alueilla, jossa Venäjän lainsäädännön sekavuus, byrokratia ja korruptio siirtäisivät puukaupan EU:n ulottumattomin. Voi kysyä, olisiko se unionilta vastuullista ympäristöpolitiikkaa.

Uusimmat

Pääkirjoitus

Ongelma tarjolla joka ratkaisuun

Vihreiden ehdotuksia voi kokeilla Uudellamaalla

Biotalous tuo elinvoimaa koko Suomeen

Kolumni: Työttömyyden hoidossa on edelleen tehtävää

Koulutus ei saa olla niukkuushyödyke

Kolumni: Vain valtio voi enää pelastaa STT:n

Saksan vaaleissa päähuomio isojen puolueiden takana

Ritakalliolla edessä päätös OP:n linjasta

Koulutusvienti otti harppauksen eteenpäin

Lisärakentaminen hyväksi Jyväskylän ydinkeskustalle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.