Päästörajoilla puitteet turvetuotannolle

Turpeen samentamat vesistöt ovat Keski-Suomessa melkoinen riesa. On ilmeistä, että ongelman keskeinen syy on turvetuotanto, joskin metsäojituksen osuus humuksen kulkeutumisessa vesistöön on edelleen kiistanalainen kysymys. Myös maatalouden osuudesta vesistöjen kuormittajana kiistellään.

Mahdollisimman luotettava tutkimus vesistön humuskuormituksen kokonaisuudesta on välttämätön ongelman poistamisen lähtökohtana.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ilmoitti tiistaina vieraillessaan Keski-Suomen soilla, että hänen tavoitteensa on selkeiden päästörajojen asettaminen turvetuotannolle. Lisäksi ministeri sanoi toivovansa, että turvetuotanto jäisi uusiutuvien energiamuotojen jalkoihin.

Turvetuotannon päästörajat on perusteltu lähtökohta, mutta ne edellyttävät nykyistä täsmällisempää tietoa vesistöjen kokonaiskuormituksesta.

Menetelmiä turpeen tuotantoalueiden päästöjen minimointiin on. Niiden käyttöönotto merkitsee lisäkustannuksia ja luonnollisesti nykyistä kalliimpaa turvetta, mutta vieläkin kalliimmaksi tulee vesistöjen vähittäinen tuhoutuminen. Mikäli esimerkiksi Saarijärven reitin kuormitusta ei olennaisesti vähennetä, menettävät Saarijärven seudut vetovoimansa ja myös paljon arvoja, jotka eivät ole rahassa mitattavissa.

Koska turvetuotanto on mahdollista vesistöjä kuormittamatta, voi turpeella olla tulevaisuudessakin huomattava merkitys energiatuotannossa. Näin on myös Keski-Suomessa, jossa turve on puun ohella tärkeä lämpövoimaloiden polttoaine.

Niinistön mukaan turvetuotanto on keskitettävä luontoarvonsa jo menettäneille soille. Se on johdonmukainen lähtökohta. Suomen maapinta-alasta soita on kuitenkin niin suuri osa, että turvetta riittää suojeltaviksi ja myös energiaksi.

Suomen turvevarat ovat niin suuret, ettei turvetuotannon "jättäminen uusiutuvien energiamuotojen jalkoihin" ole järkevä eikä realistinen lähtökohta. Se merkitsisi puun energiakäytön huomattavaa lisäämistä ja silläkin tiellä tulee raja vastaan. Tuulienergialla voi olla kasvava mutta marginaalinen merkitys energiahuollon kokonaisuudessa. Sama koskee aurinkoenergiaa.

Suomessa lienee laaja yksimielisyys siitä, että ainakin hiilen käytöstä olisi päästävä ja siitäkin syystä kotimainen turve on säilytettävä yhtenä tärkeänä raaka-aineena energiatuotannossa.

Uusimmat

Pääkirjoitus

Opiskelutapahtumat osaavat myös uudistua

Biotuotetehdas vauhdittaa kasvua Keski-Suomessa

Ykkösnaisen kuuluu puhua ääneen

Itävalta ilmentää politiikan muutosta

Espanja ja Katalonia vuorottelevat siirroissaan

Yliopisto jakaa oppimisen iloa kaikenikäisille

Rakentaminen kertoo uskosta tulevaisuuteen

Tulorajavaatimuksia pitää alueellistaa

Tuntematon sotilas on herkkää kansallista kuvastoa

Yliopistokollegio näyttää kaapin paikan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.