Tulottomuus on aktivoivan politiikan varjopuoli

Tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa Suomessa huolestuttavaa vauhtia. Uusimpien tietojen mukaan Suomessa oli heinäkuussa lähes 50 000 tulotonta kotitaloutta (KSML 6.9.).

Tulottomiksi lasketaan taloudet, jotka eivät saa verotettavaa palkkatuloa tai verotettavia etuuksia. Käytännössä niissä asuvat saavat rahaa vain toimeentulotuesta ja mahdollisesta asumistuesta, lapsiperheissä myös lapsilisästä ja mahdollisesta elatustuesta.

Viidessä vuodessa tulottomien talouksien määrä on noin kaksinkertaistunut. Kyse on kuitenkin vielä pitkäaikaisemmasta muutoksesta, sillä viime vuosikymmenen puolivälissä luku jäi alle 10 000:n. Tulottomien talouksien määrä on siis runsaassa kymmenessä vuodessa viisinkertaistunut.

Ongelma on vakava, sillä välittömien toimeentulo-ongelmien lisäksi tulottomuus lisää myös riskiä syrjäytyä pysyvämmin. On myös havaittu, että tulottomuus pitkittyy helposti ja että siirtyminen tulottomuudesta vakituisen tulon saajaksi on vaikeaa.

Keskisuomalaisen uutisen mukaan tuoretta tutkimustietoa tulottomista ja heidän määränsä kasvun syistä ei ole. Aiempi tutkimus antaa kuitenkin pohjaa arvioille. Tulottomien joukosta on tunnistettu esimerkiksi työttömyysturvan karenssien ja sanktioiden piirissä olevia työttömiä sekä nuoria, joilla ei ole koulutusta eivätkä he siihen myöskään pyri. Osalla tulottomista on terveysongelmia, jotka haittaavat työllistymistä ja koulutukseen hakeutumista, mutta eivät toisaalta oikeuta sairauseläkkeeseen.

Sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti kestävin ratkaisu tulottomuuden ongelmaan olisi ihmisten pääsy työelämään. Tähän suuntaan työelämän ulkopuolelle jääneitä onkin pyritty ajamaan, kun velvoitteita aktiiviseen työn tai koulutuspaikan hakuun on viime ja tällä vuosikymmenellä vähitellen tiukennettu. Samaan aikaan tulottomien määrä on kuitenkin koko ajan kasvanut.

Pitkä taloustaantuma on epäilemättä vienyt tehoa aktivoivalta työllisyyspolitiikalta. Silti tulottomien määrän pitkäaikainen kasvu antaa aihetta tarkastella kriittisesti, ovatko tehdyt toimet riittäviä – tai onko valittu linja ylipäätään oikea.

Uusimmat

Pääkirjoitus

Ongelma tarjolla joka ratkaisuun

Vihreiden ehdotuksia voi kokeilla Uudellamaalla

Biotalous tuo elinvoimaa koko Suomeen

Kolumni: Työttömyyden hoidossa on edelleen tehtävää

Koulutus ei saa olla niukkuushyödyke

Kolumni: Vain valtio voi enää pelastaa STT:n

Saksan vaaleissa päähuomio isojen puolueiden takana

Ritakalliolla edessä päätös OP:n linjasta

Koulutusvienti otti harppauksen eteenpäin

Lisärakentaminen hyväksi Jyväskylän ydinkeskustalle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.