Elinkeinoelämä olikin heikko lenkki

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on budjettiriihen päättymistä seuraavana aamuna, perjantaina helpottuneen oloinen mies. Hallituskauden käännyttyä toiselle puoliskolleen asiat ovat alkaneet sujua.

Jos pääministeriyden alussa oli kuherruskausi raikkaan oloisen, Oulun murretta lohkoneen ja yrityselämän käytänteitä politiikkaan tuoneen Sipilän ympärillä, niin jo toista vuotta kyyti on ollut kylmää. Keskustan kannatus on vajonnut punaisille numeroille ja puolueväessä on kuiskuteltu pääministerin puutteista. ”Eväät on jo syöty”, vasemmalle asettuneen vanhan puoluekaaderin puheista on kuultu.

Sipilä on toistanut, että hän on johdossa tulos tai ulos -periaatteella. Jos maa ei nouse hallituksen kaudella, hän jättää tehtävänsä. Oleellisia ovat kaksi lukua. Velkaantumisen katkaiseminen ja 72 prosentin työllisyysaste.

Nyt kehitys on viemässä ehkä jopa tavoitteisiin. Keskustan ensi kesän Sotkamon puoluekokouksen listalle ei ehkä tule uuden puheenjohtajan valintaa.

Ilmeisesti hallituksessa uskotaan talouskasvun olevan vaalikauden loppuajan keskimäärin hieman yli kaksi prosenttia. Viime vuonna kasvua oli 1,9 prosenttia.

Tuleva kasvu riittänee jopa 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseen, vaikka vuoteen 2019 ennustekäyrä piirtää 70,5 prosentin työllisyyden. Sekin olisi kova saavutus, sillä näin hyvään työllisyyteen on päästy viimeksi ennen 1990-luvun lamaa. Vuosien 2007–2008 huippusuhdanteessa työllisyysaste oli 70,4.

Mikä käänsi pitkään taantumassa olleen Suomen nousuun?

Kesärannassa päätoimittajille perjantaiaamuna taustatilaisuutta pitänyt pääministeri topakoituu.

Ansio talousnoususta kuuluu duunareille ja poliitikoille. Yritysjohtajat saavat pääministeriltä vain moitteita.

Nousun takana on kustannuskilpailukyvyn nousu kilpailukykysopimuksen (kiky) ja maltillisten tuloratkaisujen ansiosta. Suomen kilpailukyky on noussut Sipilän taulukoissa noin 10 prosenttiyksikköä. Siitä 5 prosenttiyksikköä on tullut maltillisista palkkaratkaisuista ja noin 4 prosenttiyksikköä kikystä.

Yritysten ja elinkeinoelämän tehtäväksi kuuluva tuottavuuden nousu on jäänyt toteutumatta. Yritysten olisi pitänyt nostaa tuottavuutta 5 prosenttiyksikköä, mutta siihen yritysten johtajat eivät ole kyenneet.

Sipilä antaakin harvinaisen suoraan ymmärtää, että maamme kilpailukyvyn nostamisessa elinkeinoelämä ja yritysjohtajat ovat olleet se heikko lenkki.

Sipilä on muutenkin syvästi tyytymätön elinkeinoelämään. Yritysjohtajat eivät ole osallistuneet henkilökohtaisesti maamme taloustalkoisiin.

Ministerit pudottivat palkkojaan seitsemän prosenttia ja palkansaajat lisäsivät kolme työpäivää ja luopuivat myös rahasta. Mutta yritysjohtajat ovat olleet aivan vääränlainen esimerkki yhteiskunnassa.

”Se on ollut yksi suurimmista pettymyksistäni”, Sipilä sanoo Kesärannan tilaisuuden jälkeen.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Ongelma tarjolla joka ratkaisuun

Kolumni: Vain valtio voi enää pelastaa STT:n

Putin on menettänyt parhaat valttinsa

Tanssin aika on tihentynyt hetki

Trumpille YK tuntuu kelpaavan työkaluna

Kun kieli elää, syntyy kiihkoa ja kiittelyä

Ammattikoululaiset jätettiin heitteille

Vaalijärjestelmä on vakauttanut Saksaa

Maria Lundin riemukas vastaveto Vartiaiselle

Suomen metsissä on varaa taivutella

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.