Kolumni: Vain valtio voi enää pelastaa STT:n

Vain yksi prosentti Yle-veron suuruudesta ratkaisisi kaupallisen median tukemisen ongelman, päätoimittaja Pekka Mervola kirjoittaa.

Kesäkuussa vuonna 1886 Tampereen ”ihanalla Pyynikillä” oli kokoontuneena 20 sanomalehtimiestä. He edustivat 15 lehteä maamme kovin nuoresta sanomalehdistöstä. Tai oikeastaan sanomakirjallisuudesta, kuten tuon ajan ihmiset lehtiään kutsuivat.

Kokous oli ajan hermolla. Saksalaisen Siemensin Pietarin haaraliike oli avannut vuonna 1855 lennätinlinjan Pietarista Helsinkiin. Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana lennätinverkkoa laajennettiin länsirannikkoa pitkin Tornioon ja sisämaassa Jyväskylään ja Kuopioon.

Lehtimiehet keskustelivat Pyynikillä sähkösanomatoimiston perustamisesta, jotta lehdet saisivat nopeasti ja paljon uutisia kotimaasta sekä maailmalta. Olihan toimittajilla tuolloin tapana saksia toistensa juttuja omiin lehtiinsä. Siitä seurasi, että jutut kiersivät eri nopeudella eri lehdissä ja saksituissa jutuissa alkoi usein kertautua erilaisia virheitä.

Helsingfors Dagbladetin (joka muuten oli perustettaessa 1861 Pohjoismaiden ainoa joka päivä ilmestyvä sanomalehti) toimittaja Woldemar Westzynthius ei ollut Pyynikillä mutta kuuli sähkösanomatoimiston tarpeesta. Hän pisti toimeksi. Suomen Sähkösanomatoimisto (SST) aloitti lokakuussa 1887.

Nyt olemme ehkä tulossa kehityskulun toiseen päähän.

STT on maamme luotetuin uutisvälittäjä, mutta se on nyt vaarassa kadota. Suomen Tietotoimisto (STT) ei suoraan polveudu Westzynthiuksen sähkösanomatoimistosta mutta täyttää samaa tarvetta.

STT:n tilanne on vaikea. Uutistoimiston tuloissa on varovaisesti arvioiden lähes 1,5 miljoonan euron aukko. STT:n asiakaskunta on viime vuosina murentunut ja uutistoimisto on siksi leikannut kulujaan. Palvelun supistuminen on ruokkinut lähtöjä.

Media-alaa kymmenen vuotta raastanut murros on ajanut lehtiä ja tv-kanavia vaikeuksiin. MTV, jonka Kymmenen Uutiset on STT:n suuri asiakas, on tehnyt miljoonatappioita.

Samalla tavalla osa keskisuurista ja pienistä sanomalehdistä on horjunut tappiollisuuden ja kannattavuuden rajoilla. Ne ovat jatkuvilla yt-kierroksilla. Yleensä jossakin vaiheessa on eteen tullut STT:stä luopuminen.

Jotta STT:n miljoona-aukko täyttyisi, se joutuisi nostamaan nykyisten asiakkaiden hintoja 20–25 prosenttia. Se johtaisi asiakaskatoon.

Toinen vaihtoehto olisi, että STT vähentäisi 20 henkilötyövuotta. Neljänneksen leikkaus aiheuttaisi palvelun heikentymisen. Taas osa asiakkaista äänestäisi jaloillaan.

STT:n aika käy vähiin. Sillä on loka-marraskuun vaihteeseen aikaa löytää ratkaisu ongelmiinsa. STT:n suurin omistaja on Sanoma (33%). Sitten tulevat Alma Media (24), TS-yhtymä (18) ja Keskisuomalainen (7%).

STT:n voi pelastaa enää valtio. Uutistoimiston ongelmat eivät katoa enää vain puuttuvan 1,5 miljoonan kuromisella kiinni, vaan kestävä ratkaisu edellyttäisi sitä, että STT kykenee alentamaan hintojaan ja palaamaan koko kotimaisen median uutistoimistoksi. Nyt ulkopuolella ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Etelä-Saimaa ja moni pieni sanomalehti. Todennäköistä on, että vaikkapa Iltalehti tai MTV saattaa luopua STT:stä, jos se ei kykene laskemaan hintojaan.

Ongelmien taustasyy on media-alan talousahdinko ja digimurros. Kun lehdet ja tv-uutiset karsivat menojaan, STT tulee jollakulla joka vuosi poistolistalle. Nämäkin välineet näkevät netin kautta STT:n uutiset, jotka julkaistaan aina heti ulos. Ja sitten osa voi harrastaa vanhan ajan saksijournalismia kirjoittamalla STT:n uutisen ”omin sanoin”. Jos STT katoaa, tämä ”yhteisvastuu” poistuu.

STT on ollut kuin rokotus. Kun rokotusten peitto on korkea, rokottamatonkin hyötyy ja välttää sairauden. Mutta kun rokotusten suosio laskee tietyn portaan alle, epidemiat alkavat levitä. Näin voi STT:n kadotessa käydä valetiedon ja väärien tietojen kanssa.

STT:llä on kansallisen turvallisuuden kannalta merkitystä. STT on ollut kanava, jonka kautta uutiset leviävät Suomesta muihin Pohjoismaihin ja maailmalle. Tätä asiaa varmasti mietitään niin maan hallituksessa, sisäministeriössä kuin STT:n omistajakunnan johtoportaissa.

STT:n pelastaminen edellyttää valtiolta pysyvää vuositukea uutistoimistolle. Vain yksi prosentti Yle-veron suuruudesta ratkaisisi kaupallisen median tukemisen ongelman.

Valtio on miettinyt kaupallisen television eli MTV:n uutistoiminnan tukea. Se kohdistuisi yhteen ruotsalaissomisteiseen yritykseen. STT:n tukeminen sen sijaan leviäisi kilpailuneutraalisti koko Suomessa uutisia tekevään mediaan.

Siksi on syytä uskoa, että maan hallitus tekee viisaan ratkaisun ja päättää tänä syksynä viiden miljoonan euron tuesta STT:lle. Tuki leviäisi myös valtiolliselle Ylelle hyvänä uutistietona. Luonnollisesti STT:n pitäisi muuttua voittoa tuottamattomaksi yhtiöksi ja koko alan kansalliseksi kivijalaksi.

Jos vain markkinatalous ratkaisee STT:n kohtalon, kansallisen uutistoimiston alasajo voi alkaa jo tämän vuoden viimeisinä kuukausina.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Kotiseutuhengen painetut luojat

Pitkä kaava toimii sotessa

Tshekki ei käänny taakanjaon kannalle

Biopöhinä kasvattaa kohta Äänekoskea

Seteli taskussa iltalypsyllä

Ykkösnaisen kuuluu puhua ääneen

Itävalta ilmentää politiikan muutosta

Rakentaminen kertoo uskosta tulevaisuuteen

Yliopistokollegio näyttää kaapin paikan

Suomalaisuuden jykevä näyteikkuna

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.