Missä on konservatiivien poliittinen koti?

Timo Soini lähes loi konservatiivisen yleispuolueen. Sen kohtalo ratkeaa kesäkuussa Jyväskylässä, kirjoittaa Pekka Mervola.

Sunnuntai-iltana Timo Soini oli murtunut mies. Kevään 2011 eduskuntavaaleista alkanut perussuomalaisten kannatuskaari oli tullut päätepisteeseen. Puolue putosi pienten joukkoon ja menetti suuren osan kannatuksestaan. Heiluri yhteiskunnassa heilahti sunnuntai vaaleissa toiseen laitaan – palatakseen sieltä taas aikanaan takaisinpäin.

Perussuomalaisten nousun selittäminen vain muukalaispelolla on väärä tulkinta. Soinin täytti aikanaan konservatiivien toiveen perinteisiä arvoja puolustavasta puoluee­sta. Juuri siellä oli pohjimmiltaan perussuomalaisten kannatuksen ydin. Se oli vastavoima vasemmiston sekä yhteiskunnan taloudellisen ja poliittisen kovin talous- ja arvoliberaalille linjalle. Eliitti hyötyi kansainvälistymiskehityksestä.

Perinteiset suuret puolueet olivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä työntäneet konservatiivit marginaaliin. Jopa keskustassa puoluejohdossa oli vallassa liberaalit poliitikot. SDP oli kansainvälistymispuolue, joka ei duunarin huolta työn ja työvoiman liikkumisesta juuri muistanut. Demarien älykkösiipi oli arvoiltaan liberaalimpia kuin liberaalinen kansanpuolue aikoinaan. Kokoomuksessa kypäräpappilinja joutui alexanderstubbien polkemaksi.

Vain kristilliset edustivat politiikassa arvokonservatiivisia ajatuksia. Puolue ei uskonnollisen sävytyksensä takia saavuttanut laajaa suosiota. Tässä ilmastossa Timo Soini sai aikaan jytkyn, vaikka puoluetta leimattiin rasistiseksi ja rahvaanomaiseksi. Se oli syvimmiltään konservatiivinen niin arvoiltaan kuin talousajatuksiltaankin. Se sopi yhteen Kreikan velkakriisin ja Suomen talouden vaipumisen aiheuttaman ilmapiiriin.

Puoluekokouksesta Jyväskylän Paviljongissa tulee kesäkuun toisena viikonloppuna jännitteinen. Perussuomalaisten vaalitappio heikentää Sampo Terhon mahdollisuuksia nousta Soinin seuraajaksi. Jussi Halla-ahon kova linja saa 8,8 prosentin kannatuksesta syttyjä.

Jyväskylän kokous on perussuomalaisten kohtalonpaikka.

Puolue lähes jo tavoitti laajakannatuksisen konservatiivipuolueen aseman. Jos puolue ajautuu Halla-ahon linjalle, se on tämän kehityksen loppu. Puolue muuttuu vieroksutuksi yhdenasialiikkeeksi.

Perussuomalaiset tavoittivat viime eduskuntavaaleissa normaalin puolueen aseman. Se ei enää ollut räyhäävä protestipuolue, jonka julkikuva leimautuu Teuvo Hakkaraisen älynväläyksillä vaan se alkoi olla salonkikelpoinen eduskunnan puhemies Maria Lohelan näköinen konservatiivipuolue. Hallitusvastuu jalosti puoluetta.

Perussuomalaisten ja samalla myös nykyisen hallituksen kohtalosta päätetään kesäkuussa. Jos perussuomalaiset eivät opi olemaan Timo Soinin viitoittaman linjan konservatiivinen yleispuolue, sekä maan hallitus että puolue voi kaatua kriisiin. Samalla katoaa myös konservatiivisen yleispuolueen aihio. Ellei keskusta tai kokoomus sitten palaa historiallisille jäljilleen.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Nyt on oikea aika maksaa velkaa pois

Kolumni: Historia panee kenraalitkin riviin

Vapaa-aikaa lisätään, jotta jaksetaan töissä

Kolumni: Kirjasto on onnenpaikka

Kirjojen tuhoaminen sattuu sieluun

Auringonlaskun maakunta - ei sentään!

Heimoerot huvittavat, kansalliset erot eivät

Jämsän Juuso palauttaa uskon kesäteattereihin

Puolueella on väliä presidentinvaaleissakin

Älä tule paha koulu, tule hyvä koulu

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.