Pohjois-Korea löi säröjä tulkintoihin

Pohjois-Korean ydinase- ja ohjuskokeissa muhiva kriisi asettaa siihen kytkeytyvät maat erilaisiin valtakuvioihin. Keskeisiä valtiotoimijoita ovat Pohjois-Korea itse, sen välittömät naapurit sekä ne Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston ydinasevalloiksi tunnustetut pysyvät jäsenmaat, joita konflikti koskee alueellisesti.

Pohjois-Korean asennetta voi kuvata uhmakkaaksi. Valtiojohto pitää maan olemassaolon parhaana takeena varusteluohjelmaa, jolla voi uhata vastustajaa missä tahansa. Onnistuneet kokeet vain kasvattavat uhmaa. Tavoitteena on Pohjois-Korean tunnustaminen ydinasevaltiona, valtatekijänä, jota ei voi jättää huomiotta.

Eteläiset naapurit Etelä-Korea ja Japani kapean meren takana olisivat aseellisessa selkkauksessa etulinjaa, joten niiden huoli on ymmärrettävää. Vaikka Pohjois-Korea kokisi Yhdysvaltain sotilaallisen iskun, se ehtisi silti kostaa Etelä-Korealle, jonka pääkaupunki on vain tykinkantaman päässä rajasta.

Niinpä etelänaapureiden sotilasbudjetit kasvavat. Etelä-Korea vastasi heti pohjoisen uhitteluun omalla ohjuskokeellaan ja sanoo harkitsevansa entistä voimakkaampien taktisten aseiden hankkimista Yhdysvalloilta. Myös Japanin hallitus pyrkii vahvistamaan ohjuspuolustusta.

Etelä-Korea poisti Yhdysvaltain ydinaseet maaperältään 1990-luvulla. Maailman ainoan ydinasehyökkäyksen kokeneella Japanilla ei silläkään ole omaa ydinasetta. Keskustelu siitä voi yltyä – materiaali ja taito omaan pommiin Japanilla olisi.

Kiinalle tilanne on kiusallinen. Kiinan asennetta kriisiin voi kuvata vaivautuneeksi. Kiinan talouskasvu edellyttää vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä. Sitä rajanaapuri ei tarjoa vaan saa uhmakkuudellaan Kiinankin näyttämään heikolta. Pohjois-Korea saakin melko suorasukaista viestiä siitä, että suuren naapurin tukeen ei voi nojata loputtomiin. Toisaalta Pohjois-Korea on Kiinalle tärkeä puskurivaltio Yhdysvaltain ja sen liittolaisten valtapiirin suuntaan.

Jos Kiina lopettaisi öljyn ja viljan toimitukset Pohjois-Koreaan, maa romahtaisi nopeasti. Oman kansansa hyvinvoinnista Pohjois-Korean johto ei juuri ole välittänyt, mutta huollon pettäminen voisi viedä myös armeijan lojaliteetin, johtaa sisällissotaan, pakolaistulvaan ja ehkä joukkotuhoaseiden joutumiseen vääriin käsiin. Tällaista kehitystä Kiina ei halua rajoilleen.

Pohjois-Korean rajanaapureista Venäjä tyytyy tarkkailemaan tilannetta, jossa lännen rivejä Aasiassa koetellaan. Venäjä korostaa vuoropuhelun ja kaikkien osapuolten neuvottelujen merkitystä. Näin vastuu jännityksen kiristymisestä Korean niemimaalla lankeaa myös Yhdysvalloille ja Etelä-Korealle.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on vakuuttanut, ettei hän salli Pohjois-Korean ydinaseiden yltää Yhdysvaltain maaperälle. Uusilla asekokeilla presidentti on nyt haastettu, mutta huoli liittolaisista ja suhteet muihin suurvaltoihin rajaavat vastauksen keinovalikoimaa. Yhdysvallat ei sulje pois mitään vaihtoehtoja diplomatiasta sotatoimiin.

Kirjoittaja on pääkirjoitustoimittaja.

Uusimmat

Nimellä

Ongelma tarjolla joka ratkaisuun

Kolumni: Vain valtio voi enää pelastaa STT:n

Putin on menettänyt parhaat valttinsa

Tanssin aika on tihentynyt hetki

Trumpille YK tuntuu kelpaavan työkaluna

Kun kieli elää, syntyy kiihkoa ja kiittelyä

Ammattikoululaiset jätettiin heitteille

Vaalijärjestelmä on vakauttanut Saksaa

Maria Lundin riemukas vastaveto Vartiaiselle

Suomen metsissä on varaa taivutella

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.