Apteekkisääntelyn linnake voi alkaa vähitellen murtua

Hallitus käsitellee alan linjauksia ensi viikolla.

Hallituspuolueiden apteekkityöryhmän linjaukset ovat valmistuneet. Kansanedustaja Annika Saarikon (kesk.) vetämä työryhmä on saanut yhteiset linjaukset apteekkitoiminnasta tehtyä, mutta niitä ei ole vielä julkistettu. STT:n tietojen mukaan hallituksen on määrä käsitellä niitä ensi viikon puoliväliriihessään.

Kuka haluaa purkaa apteekkialan sääntelyä?

Apteekkialan sääntelyn purkamista ovat kannattaneet muun muassa kilpailuviranomaiset. Myös hallituksessa on halukkuutta asian edistämiseen, etenkin kokoomuksessa. Keskusta olisi valmis etenemään pienin askelin. Sääntelyn purkamista ajaa vahvasti Päivittäistavarakauppa ry.

Suomen Apteekkariliitto suhtautuu sääntelyn vähentämiseen hyvin pidättyväisesti ja haluaa säilyttää järjestelmän suuret linjat ennallaan. Liitto on valmis lisäämään apteekkilupien määrää "hallitusti" ja kokeilemaan hintakilpailua reseptivapaissa lääkkeissä.

Mitä säännellään ja miksi?

Apteekkitoimintaa saa harjoittaa ainoastaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean luvalla, ja apteekkiluvan voi saada vain proviisori. Tätä edellyttää lääkelaki. Reseptilääkkeiden hinnat on määritelty ja ne ovat samat kaikille apteekeille. Apteekkarit maksavat valtiolle apteekkimaksua liikevaihdon perusteella. Kaikella tällä halutaan taata lääkkeiden turvallinen myynti ja käyttö.

Mitä sääntelyn purkaminen käytännössä voisi tarkoittaa ja milloin se voisi alkaa?

Sääntelyn purkaminen on suuri kokonaisuus. Osia siitä voisi olla mahdollista höllentää verraten nopealla aikataululla. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo kolmesta päätavoitteesta.

– Apteekkien perustamisen vapauttaminen, hintakilpailun mahdollistaminen ja kuluttajille turvallisten itsehoitolääkkeiden myyminen marketeissa.

Näitä lääkkeitä voisivat olla esimerkiksi eräät allergialääkkeet, särkyvoiteet, ruoansulatuslääkkeet tai kurkkukipua lievittävät valmisteet, Luoto listaa.

Luodon mukaan osa yleisistä ja turvallisimmista itsehoitolääkkeistä voisi päivittäistavarakaupan puolesta olla markettien hyllyillä jo ensi vuoden alusta.

– Nämä ovat myynnissä hyvin monessa Euroopan maassa, joten en usko, että suomalaiset olisivat tässä sen erilaisempia.

Luoto arvioi, että marketin hyllyllä olevat itsehoitolääkkeet voisivat olla noin 15 prosenttia halvempia kuin ne nykyisin ovat. Hän perustelee näkemystään kaupan logistiikan tehokkuudella.

Miksi sääntelyn purkamiseen tulisi suhtautua pidättyväisesti?

Fimea ei viranomaisena ota kantaa poliittiseen päätöksentekoon, mutta korostaa ennen muuta lääketurvallisuutta ja sitä, että lääkkeitä on oltava saatavilla koko maassa, myös harvaanasutuilla alueilla.

– Nämä ovat asioita, joiden tulisi ohjata keskusteluita ja niitä tulisi pohtia hyvin vakavasti, johtaja Eeva Leinonen sanoo.

Apteekkien rooli voisi tulevaisuudessa muuttua ja ne voisivat toimia myös eräänlaisina terveyspalvelupisteinä, joissa saisi esimerkiksi rokotuksia tai joissa seurattaisiin lääkehoidon onnistumista, pohtii Leinonen.

Apteekkariliitto muistuttaa lääkemyynnin vapautumisen riskeistä. Esimerkiksi Ruotsissa parasetamolia sisältäneet valmisteet palautettiin marketeista apteekkeihin, sillä liiallisina annoksina ne voivat aiheuttaa vakavia maksavaurioita.

– On tietenkin niin, että meillä on hyvin erilaisia itsehoitolääkkeitä, mutta tämäkin on kysymys, joka vaatii tarkan pohdinnan ja nimenomaisesti niin, että lääkitysturvallisuus edellä tässä pitää mennä, sanoo liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Millaisia kokemuksia kilpailun vapauttamisesta muutoin on esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa?

Kokemukset vaihtelevat, mutta apteekkien lukumäärä on yleensä kasvanut. Lääkkeiden hinnat ovat monin paikoin alentuneet, mutta Fimean kokoamien tietojen perusteella on vaikea arvioida, mitkä kaikki seikat ovat kehitykseen vaikuttaneet. Samaan aikaan on nimittäin tehty päällekkäin kilpailun vapauttamisen lisäksi muitakin uudistuksia.

Apteekkariliiton Hirvonen muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa lääkkeiden saatavuudessa on ollut ongelmia kilpailun vapauttamisen jälkeen. Virossa puolestaan on pulaa farmaseuteista ja proviisoreista, sillä markkinat vapautuivat niin vauhdilla, että asiantuntijoita ei ole ollut riittävästi.

Kuka, mitä, miksi ja kuinka paljon? Apteekkiala on tiukasti valvottua

– Suomessa on kaikkiaan noin 800 apteekkia. Syrjäseuduilla on lisäksi apteekkien ylläpitämiä palvelupisteitä rajatulle valikoimalle.

– Apteekit toimittivat vuonna 2016 noin 58 miljoonaa reseptiä.

– Reseptilääkkeet muodostavat apteekkien liikevaihdosta noin 80 prosenttia, itsehoitolääkkeet runsaat 10 prosenttia ja muu myynti selvästi alle 10 prosenttia.

– Apteekkiluvan voi saada vain proviisori. Proviisoreilla on ylempi yliopistotutkinto, jota ennen he ovat suorittaneet farmaseutin tutkinnon.

– Esimerkiksi kilpailuviranomaiset haluaisivat purkaa sääntelyä. Samaa haluaa Päivittäistavarakauppa PTY.

– Hallituspuolueiden apteekkityöryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja asian käsittely jatkuu eduskuntaryhmissä ja hallituksessa.

– Sääntelyn purkamisen kannattajat haluaisivat, että apteekkien määrää lisättäisiin samoin kuin hintakilpailua. Osa itsehoitolääkkeistä haluttaisiin marketteihin.

– Lääkealan turvallisuus - ja kehittämiskeskus Fimea valvoo apteekkitoimintaa, myöntää apteekkien toimiluvat ja valvoo apteekkien toiminnan laillisuutta ja lääkemarkkinointia.

– Apteekkialan sääntelyä on purettu eri tavoin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa.

Hallituksen apteekkityöryhmän linjaukset ovat valmistuneet