Kiinteistöveroa maksetaan jatkossa alueen hintatason perusteella

Uudistus voi nostaa verotusarvoja joillain alueilla ja laskea toisilla.

Sijainti, rakennusoikeus, etäisyys pääteistä ja rannan läheisyys. Muun muassa tällaiset seikat vaikuttavat tulevaisuudessa kiinteistöveron pohjana olevaan verotusarvoon, joka on tarkoitus laskea uudella tavalla vuodesta 2020 lähtien.

Valtiovarainministeriö ja Maanmittauslaitos valmistelevat parhaillaan uutta maapohjan arvostamisjärjestelmää, joka seurailee nykyistä paremmin kiinteistöjen hintakehitystä sekä huomioi alueelliset erot hintakehityksessä.

Uusi laskentajärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Siinä koko maahan määritellään uudet hinta-alueet, joiden pohjalta maapohjien verotusarvot määritellään. Hinta-alueiden muodostamisessa käytetään muun muassa kiinteistö- ja asuntokauppatietoja pitkältä aikaväliltä.

Käytännössä verotusarvojen voi odottaa nousevan kasvukeskuksissa ja alenevan muuttotappiokunnissa.

Tästä ei silti vielä voi vetää suoria yhtäläisyysmerkkejä siihen, miten iso kiinteistövero kenellekin lankeaa kolmen vuoden kuluttua ja sen jälkeen. Laskentatavan muutos on tarkoitus tehdä niin, ettei se itsessään vaikuta veroja nostavasti tai alentavasti. Tämän jälkeen taas kunnat päättävät, mille tasolle ne kiinteistöveronsa asettavat.

– Lähtökohtaisesti tämän hankkeen jälkeen verot eivät nouse, sanoo finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä.

Uuden laskentajärjestelmän tullessa käyttöön tavallinen kansalainen pääsee näkemään tietoja hinta-alueesta nettipalvelusta, jossa oman kiinteistönsä voi paikallistaa ja esimerkiksi kysyä tietoja alueesta. Sieltä myös näkee, millä perusteilla hinta-alue on määräytynyt.

Omakotiliitto pelkää yhä pahempaa rahastusta

Omakotiliitossa pelätään, että kunnat nostavat kiinteistöveroja ja muita asumiskustannuksia entistä ahneemmin, kun sote- ja maakuntauudistus vie niiltä verotuloja sote-palvelujen järjestämisvastuun mukana.

– Tällä hallituskaudella jo tähän mennessä on tiedossa 175 miljoonan euron kustannusten nousu kiinteistöverotuksessa, se on merkittävä nousu. Ja kuitenkin hallitusohjelmaan on kirjattu, että korkeintaan maltillisesti nostetaan 100 miljoonaa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Omakotiliiton näkökulmasta ei vaikuta kohtuulliselta sekään, että kotitalous ei käytännössä ole voinut millään tavalla ennakoida kiinteistöveron kehitystä, jos on vaikkapa ostanut talon tontteineen parikymmentä vuotta sitten. Esimerkiksi kansaneläkkeellä elävän on vaikea sopeutua merkittäviin muutoksiin asumiskustannuksissaan.

– Toivoisin, että niille ihmisille, jotka ovat tätä maata rakentaneet, pystytään osoittamaan jos ei tämän verotuksen yhteydessä, niin sitten osoittamaan joku muu keino, millä se kompensoidaan, Savolainen sanoo.