Nordean päätös toi kysymyksiä riskeistä – Rahoitusvakausvirasto torjuu huolet kriisinratkaisurahaston keskeneräisyydestä

Suomen Pankin Liikanen: Vaikutukset rahoitusjärjestelmän vakaudelle vähäisiä.

Nordean pääkonttoripäätös on nostanut kysymyksiä Suomen riskeistä. Rahoitusvakausviraston ylijohtaja Tuija Taos torjuu huolet euroalueen kriisinratkaisurahaston keskeneräisyydestä.

EU:n yhteinen talletussuoja- ja kriisinratkaisurahasto ovat olleet esillä Nordean ilmoitettua pääkonttorin siirrosta Ruotsista Suomeen. Mikäli kriisitilanteessa ei pystyttäisi kattamaan tappioita pankin omistajien ja sijoittajien varoilla, voitaisiin käyttää euroalueen yhteistä kriisinratkaisurahastoa.

Suomessa on korostettu Nordean ratkaisun myönteisiä puolia. Sen sijaan Ruotsin rahoitusmarkkinaministeri Per Bolund muistutti uutistoimisto Bloombergille, että EU:n pankkiunioni ei ole vielä valmis ja kriisinratkaisurahaston kartuttaminen vie vielä vuosia. Bolund arveli, että ainakin siirtymäaikana Suomen valtiovarainministeri saattaa tuntea olonsa hieman stressaantuneeksi.

Kriisinratkaisurahaston on nykytiedoin tarkoitus kasvaa noin 55 miljardin euron kokoiseksi vuoden 2023 loppuun mennessä.

Vaikka vasta osa summasta on rahastossa, niin ylijohtaja Taoksen mukaan on sovittu väliaikaisratkaisuista, jotka turvaavat rahoituksen rahaston karttumisen aikana. 

Lisäksi Taos sanoo, että tutkimusten mukaan sijoittajavastuun lisääntyminen pankeissa on pienentänyt todennäköisyyttä, että rahastoihin ja lisärahoitukseen tarvitsi turvautua.

– Sen takia epäilyt siitä, että riittääkö 55 miljardia, on osoitettu monissa selvityksissä yliampuviksi, Taos sanoi.

Taos ottaa esimerkiksi, että mikäli finanssikriisin aikana olisi ollut nykyisenlainen sijoittajavastuu, niin rahastoon olisi tarvinnut turvautua vain muutaman kerran.

Nordean tapaisille isoille pankeille rahasto on todennäköisesti keskeisempi asia kuin talletussuoja, sillä Nordean kokoisille ja rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville pankeille sovelletaan ongelmatilanteissa uuden kriisinratkaisusääntelyn mukaisia toimia. Taos totesi jo keskiviikkona, että on erittäin epätodennäköistä, että Nordean kokoluokkaa olevia pankkeja päästettäisiin konkurssiin ja talletussuoja laukeaisi.

Pankkiunionin piiriin tuleminen tärkeää

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Nordean pääkonttoripäätöksen vaikutukset Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle ovat vähäisiä. Hänen mukaansa oli erittäin tärkeää, että Nordea tuli pankkiunionin piiriin.

– Tuli myöskin Suomeen, se on tietysti positiivinen asia. Se, että on pankkiunionin piirissä, on meidän rahoitusjärjestelmän merkittävä vakaustekijä, Liikanen sanoi eduskunnan talousvaliokunnan julkisen kuulemisen jälkeen.

Liikasen mukaan suomalainen veronmaksaja voi nukkua yönsä rauhassa. Kysyttäessä mahdollisista riskeistä Liikanen totesi, että pankkiunionissa pankki tulee yhteisen valvonnan piiriin, joka tuo aikamoisen turvan. Hän myös muistutti pankeilta edellytettävän korkeita pääomia ja taseessa sellaisia eriä, jotka ovat sijoittajavastuun piirissä.

– Tämä hoitaa asiasta merkittävän osan, Liikanen sanoi.

Tämän ohella Liikanen toivoo, että yhteisen talletussuojan suhteen EU:ssa edetään.

Liikanen nosti esille myös merkittäville pankeille asetettavat lisäpääomavaatimukset. Asiaan liittyvä lainsäädäntö on Suomessa vireillä.

– Kaikissa maissa se kuuluu välineisiin, ja meidän pitäisi tehdä se myös täällä, Liikanen sanoi.

Kyseessä on työkalu, jota Finanssivalvonta voi tarvittaessa käyttää.