Erä ja luonto

Erä ja luonto

Liito-orava sai kuvaajan kärppänä paikalle

Lounaaksi liito-oravalle maistuu tällä kertaa orapihlaja. Nikon D300, 500 mm, 1/320 s, f 4, ISO 800, jalusta.

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Syksyn lintubongareiden lottovoitto – kaukainen harvinaisuus lensi Keuruulle

Selkäpuolen kuviointi on tiiralokin varma ja helposti havaittava lajituntomerkki.
Nikon D500, 800 mm, 1/4000 s, f 5.6, ISO 800, jalusta.

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Lapinpöllö puhdistaa nokkansa onnistuneen saalistuksen päätteeksi.
Nikon D5, 800 mm, 1/500 s, f 5.6, ISO 3200, jalusta.

Kontiainen katosi pää edellä lapinpöllön suihin

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Myyrä suolistetaan ennen lopullista nielaisua.
Nikon D5, 800 mm, 1/4000 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Näin haukka suolisti myyrän – "Laji ollut minulle hankala"

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Nuori mustahaikara torkkuu silmät kiinni, nokka ja kaula visusti piilossa.
Nikon D5, 800 mm, 1/2500 s, f 8, ISO 1600, jalusta.

Musta ei ole täysin musta – "tuonenkurki" on arka ja usein piilossa

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Halkoon vuollaan puukolla kiehisiä.

Näin valmistaudut eräretkelle – partiolaiset neuvovat

100-vuotias partiolippukunta Reippaat Pojat ei sammaloidu, vaan opettaa tekemään yhdessä.

Uusimmat

Erä ja luonto

Kontiainen katosi pää edellä lapinpöllön suihin

Näin haukka suolisti myyrän – "Laji ollut minulle hankala"

Musta ei ole täysin musta – "tuonenkurki" on arka ja usein piilossa

Näin valmistaudut eräretkelle – partiolaiset neuvovat

Liito-orava sai kuvaajan kärppänä paikalle

Syksyn lintubongareiden lottovoitto – kaukainen harvinaisuus lensi Keuruulle

Mustikka on todellista superfoodia – jopa eläimet tietävät sen

Sitruunaperhonen panee muita perhosia paremmaksi

Sitruunaperhonen on kepeä kaunotar

Suomessa on noin 750 kunnostusta kaipaavaa järveä – suurin osa länsi- ja etelärannikolla

Rantahämähäkin saaliista tulee proteiinipirtelöä

Kahdeksan jalkaa, kahdeksan silmää

Jumalten sanansaattaja saapui takaisin Suomeen

Hyönteisten jalohaukka lentää mopovauhtia

Ruskoukonkorento on yksi Suomen näyttävimpiä hyönteisiä – lähesty varovasti

Mustatiira on nimensä mukaisesti lähes hiilenmusta tiiralaji

Mustatiira on hankalasti lähestyttävä keijukainen

Päiväperhosten kuvaamisessa tarvitaan arpaonnea

Kuvatessakin täytyy varoa – yhden muurahaissinisiiven korvausarvo valtiolle on 1177 euroa

Hippiäinen on tulipäinen tuulispää – Katso kuvat Euroopan pienimmästä linnusta

Nyrkkiä pienempi lapinuunilintu painaa noin 10 grammaa ja lentää maailman ääristä Suomeen joka vuosi

Tässä on Suomen harvinaisin päiväperhonen – elää puolustusvoimien erityissuojeluksessa

Kansallisperhosemme on lähes mahdoton kuvattava – katso luontokuvaajan otokset

Luontokuvaaja vinkkaa: Perhoset ovat kauneimmillaan alkukesästä

Poikkeuksellisia kahlaajia puolustusvoimien lippujuhlapäivänä

Saarijärveläinen Juha, 35, elää unelmaansa: "Joka päivä on mukava lähteä töihin"

Kotimainen Metusalem: Tiedätkö, mikä Suomen eläinkunnan edustaja elää helposti satavuotiaaksi?

Utö osoittautui harvinaisuuksien tyyssijaksi – Neljä uutta lintulajia kahdeksassa päivässä oli kuin unta

Takatalvi koetteli luontoakin – luontokuvaaja ikuisti erikoiset kuvat

Hietasisilisko on kotimainen krokotiili

Lisää uusimpia

Erä ja luonto

Mustikka on todellista superfoodia – jopa eläimet tietävät sen

Katso selaamalla kuvia marjametsästä.

Palstalla valokuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Luetuimmat

Erä ja luonto

Sitruunaperhonen panee muita perhosia paremmaksi

Pisimmillään yhden sitruunaperhosen iäksi voi tulla kymmenisen kuukautta, josta perhonen horrostaa puolet.

Se elää pidempään kuin keskimäärin muut päiväperhoset.

Erä ja luonto

Sitruunaperhonen on kepeä kaunotar

Syyskuinen sitruunaperhonen ruokailee kauden viimeisillä voikukilla.
Nikon D300, 24 mm, 1/250 s, f 22, ISO 800, käsivara.

Meillä ei tavata mitään vähääkään samannäköistä perhosta.

Pisimmillään yhden sitruunaperhosen iäksi voi tulla kymmenisen kuukautta, josta perhonen horrostaa puolet.

Sitruunaperhonen panee muita perhosia paremmaksi

Erä ja luonto

Suomessa on noin 750 kunnostusta kaipaavaa järveä – suurin osa länsi- ja etelärannikolla

Eniten kunnostettavia järviä on maan länsi- ja etelärannikolla peltoalueiden läheisyydessä.

Kunnostustoimina voidaan käyttää esimerkiksi biomanipulaatioita tai kemikaalista puhdistusta.

Tänään

Rantahämähäkin saaliista tulee proteiinipirtelöä

Rantahämähäkki on saanut lampikorennon saaliikseen. Veden pinnalla on siitepölykerros.
Nikon D4, 400 mm (70-200 mm + 2x telejatke), 1/640 s, f 10, ISO 1600, käsivara.

Rantahämähäkki nauttii kaiken ruokansa nestemäisenä.

Kahdeksan jalkaa, kahdeksan silmää

Tänään

Kahdeksan jalkaa, kahdeksan silmää

Rantahämähäkki ei kudo seittiä, vaan saalistaa juoksemalla ja sukeltamalla.

Tänään

Jumalten sanansaattaja saapui takaisin Suomeen

Häiveperhonen on komea ilmestys.

Suurikokoista häiveperhosta voi tavata Jyväskylän korkeudeltakin.

Tänään

Hyönteisten jalohaukka lentää mopovauhtia

Ukonkorento on Euroopan suurin sudenkorento.

Ukonkorennot lentävät jopa 40 kilometrin tuntivauhtia.

Tänään

Ruskoukonkorento on yksi Suomen näyttävimpiä hyönteisiä – lähesty varovasti

Muniessaan ruskoukonkorennon naaras dippaa takaruumistaan veteen.
Nikon D4, 400 mm (70-200 mm + 2x telejatke), 1/200 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Ruskoukonkorento on arka, mutta kun lähestyy taiten, voi päästä seuraamaan jopa munintaa.

Ukonkorento on Euroopan suurin sudenkorento.

Hyönteisten jalohaukka lentää mopovauhtia

Tänään

Mustatiira on nimensä mukaisesti lähes hiilenmusta tiiralaji

Mustatiira on höyhensarjalainen, joka on kelpuuttanut Suomesta vain muutamia järviä.

Pääravintona mustatiiralla ovat hyönteiset, tässä on saaliina ukonkorento.
Nikon D500, 400 mm (200-400 mm), 1/2500 s, f 5.6, ISO 800, käsivara.

Mustatiira on hankalasti lähestyttävä keijukainen

Tänään

Mustatiira on hankalasti lähestyttävä keijukainen

Pääravintona mustatiiralla ovat hyönteiset, tässä on saaliina ukonkorento.
Nikon D500, 400 mm (200-400 mm), 1/2500 s, f 5.6, ISO 800, käsivara.

Luontokuvaajalla on soutuvene mukana vain harvoin, mutta onneksi paikallisilta löytyy.

Mustatiira on nimensä mukaisesti lähes hiilenmusta tiiralaji

Tänään

Päiväperhosten kuvaamisessa tarvitaan arpaonnea

Sää on tärkein yksittäinen tekijä.

Erä ja luonto

Kuvatessakin täytyy varoa – yhden muurahaissinisiiven korvausarvo valtiolle on 1177 euroa

Muurahaissinisiiven siipien alapuoli on vaatimaton, siinä on vain tummia täpliä.
Nikon D2X, 105 mm, 1/500 s, f 7.1, ISO 400, käsivara.

Muurahaissinisiipi aloittaa itsenäisen elämän ajuruohon kukassa. Siivilleen se nousee muurahaispesästä.

Erä ja luonto

Hippiäinen on tulipäinen tuulispää – Katso kuvat Euroopan pienimmästä linnusta

Tavallinen hippiäinen, ilman silmäkulmajuovia, on kuvattu puun oksalla.

Pienet hippiäiset ovat vain hieman männynkäpyä isompia.

Erä ja luonto

Nyrkkiä pienempi lapinuunilintu painaa noin 10 grammaa ja lentää maailman ääristä Suomeen joka vuosi

Lapinuunilintu ei ole ulkoisesti kovin näyttävä tai helposti tunnettava.

Mystinen lapinuunilintu palaa Suomeen lisääntymään joka kesä.

Erä ja luonto

Tässä on Suomen harvinaisin päiväperhonen – elää puolustusvoimien erityissuojeluksessa

Klikkaa ja selaa katsoaksesi lisää kuvia.

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Kansallisperhosemme on lähes mahdoton kuvattava – katso luontokuvaajan otokset

Paatsamasinisiiven koiras tankkaa pikaisesti pihamaan kukkapenkissä. Nikon D700, 105 mm, 1/800 s, f 22, ISO 1600, käsivara.

Puolittain auki olevat siivet on mahdotonta saada kokonaan terävyysalueelle, joten todella edustavat kuvat paatsamasinisiivestä ovat melkoisen kovan työn takana.

Erä ja luonto

Tämä yksilö on, lajille tyypillisesti, jo menettänyt toisen kannuksensa. Nikon D5, 20 mm, 1/6400 s, f 8, ISO 1600, käsivara.

Luontokuvaaja vinkkaa: Perhoset ovat kauneimmillaan alkukesästä

Valokuvaaja Jussi Murtosaari neuvoo kuvaamaan ritariperhosia aivan niiden lentoajan alussa.

Erä ja luonto

Upea juhlapukuinen isovesipääsky on tämän kevään viides havainto lajista. Nikon D5, 400 mm (200-400 mm), 1/1000 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Poikkeuksellisia kahlaajia puolustusvoimien lippujuhlapäivänä

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari löysi juhlapäivänä juhlapukuisia lintuja.

Lomalla

Kalastajan ammatissa vain epävarmuus on varmaa. Kun on aika laskea nuotta, seesteinen kesäilta muuttuu hetkessä sademyräkäksi. Juha Hiltuselta työ käy kuitenkin tottuneesti.

Saarijärveläinen Juha, 35, elää unelmaansa: "Joka päivä on mukava lähteä töihin"

Ammattikalastaja Juha Piilola ei kadu uravalintaansa. Kesällä toimeentulo hankitaan rysä- ja nuottakalastuksella.

Erä ja luonto

Raakku syö raottamalla kuorta ja suodattamalla vettä. Tällä yksilöllä on ikää yli sata vuotta.
Nikon D5, 105 mm, 1/100 s, f 8, ISO 2500, käsivara.

Kotimainen Metusalem: Tiedätkö, mikä Suomen eläinkunnan edustaja elää helposti satavuotiaaksi?

Suomen juhliessa 100-vuotiasta itsenäisyyttä valokuvaaja Jussi Murtosaari lähti etsimään kotimaisen eläinkunnan Metusalemia.

Erä ja luonto

Lyhytvarvaskiuru on Suomessa jokavuotinen, mutta hyvin vähälukuinen vieras.
Nikon D500, 800 mm, 1/5000 s, f 5.6, ISO 640, jalusta.

Utö osoittautui harvinaisuuksien tyyssijaksi – Neljä uutta lintulajia kahdeksassa päivässä oli kuin unta

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Telkkä on etelässä aikainen pesijä ja osalla linnuista on jo poikasia.
Nikon D5, 800 mm, 1/1250 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Takatalvi koetteli luontoakin – luontokuvaaja ikuisti erikoiset kuvat

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Aikuinen hietasisiliskon naaras on iso ja roteva. Nikon D5, 480 mm (200-500 mm), 1/2000 s, f 8, ISO 1600, käsivara.

Hietasisilisko on kotimainen krokotiili

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari kertoo Luonto kuvaan -palstalla kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Sinivuokon värikirjoa.
Nikon D700, 105 mm, 1/320 s, f 32, ISO 1600, käsivara.

Sää oli pettymys valokuvaajan vappuretkellä – matka päättyi hätäjarrutukseen

Luontokuvaaja Jussi Murtosaari kertoo Luonto kuvaan -palstalla kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Sisilisko on Suomen runsaslukuisin ja laajimmalle levinnyt matelija.

Sisilisko on maailman pohjoisin matelija

Erä ja luonto

Ilmastonmuutos ja rehevöityminen säätelevät vesilintukantoja

Erä ja luonto

Jyväsjärven lokkien määrä laskussa

Erä ja luonto

Ossi Mylläri esittelee sorsille tehtyä pesää. Yksi tuubeista sijoitettiin Hulkkionlahden venesataman lähelle, muut ovat kauempana ihmisten kulkupaikoista.

Tuubeja tarjolla

Metsästäjät ovat innostuneet sorsien keinopesien rakentamisesta. Tuubeista on saatu hyviä kokemuksia.

Erä ja luonto

Metsästämällä pidennät ikääsi Toivakassa

Metsästyslaki muuttaa metsästykseen liittyviä käytäntöjä.

Erä ja luonto

Kukkotappeluiden tarkoituksena on selvittää keskinäiset voimasuhteet ja parhaat paikat.

Teerien ryhmäsoidin on kiehtova näytelmä, jossa tanner tömisee ja höyhenet pölisevät

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Kangasperhosen bongaa helposti

Erä ja luonto

Jämsässä tarjoillaan luontotietoa

Erä ja luonto

Havunopsakki piileskeli kuolleen puun kuoren alla Pyhä-Häkin kansallispuistossa helmikuussa.

Havunopsakki on nopea saalistaja

Erä ja luonto

Juha Friman ja Timo Korvola suunnittelivat ja toteuttivat yhteistuumin Kuusveden rantamaille kosteikon, jossa joutsenetkin viihtyvät. Viime kesät ovat osoittaneet, että kosteikon rakentaminen kannatti.

Luonnon mosaiikkia

Hyvin toteutettu kosteikko palvelee vesiensuojelua ja riistanhoitoa. Kosteikot ovat keitaita, joissa kasvaa lintujen suosimaa superruokaa.

Erä ja luonto

Laulu- ja pikkujoutsen, huomaa lajien ero koossa ja nokan mustassa alueessa.
Nikon D4, 800 mm, 1/2500 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Joutsenen suku viihtyy Suomessa – uljas ulkonäkö hivelee silmää

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Koivutyttöperhonen pitää maahan laskeutuessaan yleensä kirkkaat takasiipensä piilossa.
Nikon D2X, 105 mm, 1/500 s, f 10, ISO 400, käsivara.

Kevään airut – tyttöperhoset ovat melkoisen haastavia kuvauskohteita

Palstalla kuvaamisen ammattilainen antaa vinkkejä sekä kertoo omista kokemuksistaan.

Erä ja luonto

Järvitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Maakuntakalalla menee huonosti

Erä ja luonto

Isorotta on levinnyt kaikille mantereille Antarktista lukuun ottamatta. Sitkeä ja nopeasti lisääntyvä jyrsijä viihtyy nykyisin erityisesti suurkaupungeissa.

Rotta muutti cityyn

Maaseudun rakennemuutos ajoi rotat kaupunkeihin, jotka tarjoavat niille ravintoa, lämpöä ja suojaa.

Erä ja luonto

Hankikorri lienee karaistunein kaikista

Uusi kuoriutuva hyönteissukupolvi on aina varma merkki tulevasta keväästä.

Vastakuoriutunut hankikorri joutsalaisella joella.
Nikon D3S, 28 mm, 1/500 s, f 22, ISO 1600, käsivara.

Varma kevään merkki

Erä ja luonto

Vastakuoriutunut hankikorri joutsalaisella joella.
Nikon D3S, 28 mm, 1/500 s, f 22, ISO 1600, käsivara.

Varma kevään merkki

Leudossa suojasäässä hangella kömpi hankikorri.

Hankikorri lienee karaistunein kaikista

Erä ja luonto

Koiras on havainnut naaraan ja säntää heti tekemään tuttavuutta.
Nikon D5, 800 mm, 1/4000 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Kevättalvi on oivaa aikaa löytää kameran linssiin pikkutikka

Rummutus ja piipittely paljastaa lajin jo etäältä.

Erä ja luonto

Ilvessaalis pieneni viime vuodesta

Erä ja luonto

Suomessa arvioidaan pesivän 70¿000–120¿000 töyhtöhyyppäparia.

Karaistunut kahlaaja

Erä ja luonto

Ihminen odottaa kevään etenevän vauhdilla ja nauttii lämpimistä päivistä. Metsäkanalinnuille liian varhainen kevät on sen sijaan jopa uhka, jos sitä seuraa viileä alkukesä. Alkukesästä kuoriutuneet poikaset tarvitsisivat lämpöä ja runsaasti hyönteisravintoa.

Minne menet metsäkana?

Metson, teeren ja pyyn lukumäärät ovat aallonpohjassa, mutta normaalisti etenevä kevät ja kohtuullisen lämmin alkukesä voivat korjata tilannetta.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.