Havunopsakki on nopea saalistaja

Vain osa hämähäkeistä kutoo taidokkaasti verkkoja saalista pyydystääkseen. Toisten strategia on juosta tai hypätä kohde kiinni: hämähäkit tarttuvat saaliiseen myrkkyleuoillaan ja lamauttavat sen. Tällaisia ovat muun muassa nopsakit (nopsahämähäkit), joita monet ovat varmasti nähneet kesäisin kukissa saalista väijymässä. Useat niistä sulautuvat täydellisesti kukan väriin.

Hämähäkit kestävät hyvin kylmää ja monet pystyvät liikkumaan pakkasellakin. Yliopiston kansainvälisen talvikoulun retkue kohtasi virkeän havunopsakin (Philodromus fuscomarginatus) Pyhä-Häkin kansallispuistossa helmikuussa, tosin varsin lauhassa säässä. Otus piilotteli kuolleen puun kuoren alla ja suhtautui hyvin varautuneesti läheltä tiirailleisiin luonnontutkijoihin.

Ensimmäiset kimalaiset on nähty, tosin huolestuttavan harvassa. Nyt alkukeväästä ne ovat kaikki talvehtineita kuningattaria. Sisällään ne kantavat hedelmöittyneitä munia, jotka ovat uuden yhdyskunnan alku. Pesä rakennetaan useimmiten maahan tai maanpäällisiin koloihin, kuten puun onkaloihin ja linnunpönttöihin.

Keväällä ravinto on kortilla. Pörriäisiä näkeekin suunnistamassa kukasta toiseen mettä ja siitepölyä haalimassa. Keväällä kelit ovat kuitenkin arvaamattomia. Ilmastonmuutos vielä lisää kevään ennustamattomuutta, joten kimalaisilla ei ole helppoa.

Jos kuningatar ei selviä kevään oikuista ja onnistu perustamaan uutta yhdyskuntaa, kasvien pölytys voi heikentyä. Kimalaiset ja muut mesipistiäiset ovat näet tärkeitä viljelykasvien ja metsämarjojen pölyttäjiä. On arvioitu, että metsämarjojen vuotuinen pölytysarvo on miljoonia euroja, viljelykasvien kymmeniä miljoonia. Arvokasta pörinää.

Sorva on särkikaloistamme ainoa, joka käyttää ravintonaan merkittävästi kasveja. Tutkijoita on mietityttänyt, miksi kalojen ravinnossa kasvien osuus on niin kovin vähäinen pohjoisilla leveyspiireillä, mutta tropiikissa salaatinsyöjiä kyllä riittää.

Tuoreessa tutkimuksessa saatiin selville, että yksi syy kasvimateriaalin käytön vähyyteen kalojemme ravinnossa voi olla alhainen veden lämpötila. Katseet, tai paremminkin vatsa, kohdistetaan sellulaasientsyymiin, joka kykenee pilkkomaan kasvien selluloosaa elimistössä imeytyvään muotoon, mutta tätä entsyymiä ei kuitenkaan muodostu alle 15 celsiusasteen lämpötiloissa. Siten myös sorva on vegaani vain kesällä lämpimän veden aikaan (Vejříková ym. 2016, Scientific Reports 6:39600).

Lähetä luontoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Atte Komonen, Jyrki Torniainen, Marko Haapakoski ja Minna-Maarit Kytöviita sekä luontokuvaaja Jussi Murtosaari.