Jyväsjärven lokkien määrä laskussa

Jyväskylän Jyväsjärvellä on seurattu monen monituista kevättä melkoisia lokkimääriä erityisesti huhtikuun aikaan. Lokkimassat ovat viihtyneet iltaisin Tourujoen sulassa hajaantuen vasta, kun järven jää on kokonaan sulanut. Tiheimmillään miltei kymmentuhatpäinen joukko on koostunut isommista harmaa- ja selkälokeista sekä pienemmistä nauru- ja kalalokeista.

Pari vuotta sitten Jyväskylässä sijaitseva jätteenkäsittelylaitos muutti toimintaansa. Lieneekö toiminnalla yhteys, kun jätteillä erityisesti mässäilevän harmaalokin keväinen määrä on pienentynyt selvästi Jyväsjärvellä.

Muutkin lajit ovat hivenen vähentyneet, mutta syynä voi olla jokin muukin kuin jätteiden väheneminen.Varsinkin selkä- ja naurulokki ovat vähentyneet ilmeisten ympäristömuutosten myötä.

Vierailen ensimmäistä kertaa Kirkkokankaan suojelualueella, Jyväskylän länsipuolella. Laikuittainen lumi kantaa vain hetkittäin. Korppi ronkkuu taivaalla, kun tiirailen lahopuilta kääpiä. Sitten äkkään ne: pari tummanruskeaa, alapinnaltaan punertavaa paukamaa kuusen kyljessä. Rusokantokääpä! Kirkkokankaalta laji on tavattu vain kerran, ja tuosta kohtaamisesta on muistona vain museonäyte.

Rusokantokääpää pidetään luonnontilaisen metsän ilmentäjänä, mutta mikään huippuharvinaisuus se ei ole. Lahopuisissa kuusikoissa laji voi olla runsaskin. Jostain syystä se kuitenkin uupuu viereisiltä Kuusimäen ja Tikkamäen suojelualueilta, joiden kääpälajistoa on tutkittu jo vuosia. Tällä kertaa kääpä saa jäädä puun kylkeen.

Valokuva riittää todisteeksi havainnosta, joka kirjataan Sieniatlaksen tietokantaan.

Ilmoita omat lajihavaintosi laji.fi- tai sieniatlas.fi-sivustojen kautta.

Moni lukija on jo tehnyt jokavuotisen ei-toivotun havainnon asunnossaan: ensimmäiset muurahaiset ovat tehneet paluun. Joissakin rakennuksissa muurahaiset ovat liikkeellä vuoden ympäri, mutta useimmiten ne aktivoituvat kevään edetessä.

Suomessa sisätiloihin tunkevat muurahaiset ovat lähes poikkeuksetta pienehköjä mustia mauriaisia eli sokerimuurahaisia. Ne rakentavat pesänsä johonkin suojaiseen paikkaan talon rakenteissa tai vaikkapa kivijalan ja eristelevyjen väliin tai pihalaattojen alle. Pesäpaikasta pitkälti riippuu, kuinka varhain keväällä muurahaiset heräilevät ja löytävät tiensä sisälle.

Sisällä asunnossa muurahaisten päämäärä on aina lopulta keittiö, koska sieltä ne löytävät etsimänsä eli ravintoa. Mauriaisille kelpaa hyvin samanlainen ruoka kuin meillekin, makeallekin ne ovat persoja.

Lähetä luontoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Atte Komonen, Jyrki Torniainen, Marko Haapakoski ja Minna-Maarit Kytöviita sekä luontokuvaaja Jussi Murtosaari.