Luonnon mosaiikkia

Hyvin toteutettu kosteikko palvelee vesiensuojelua ja riistanhoitoa. Kosteikot ovat keitaita, joissa kasvaa lintujen suosimaa superruokaa.

Neljä kesää sitten Timo Korvolan mökkirannassa näkyi leväkasvustoja, eikä katiskoja viitsinyt laittaa veteen, kun niihin tarttui vihreää töhnää.

Nyt tilanne on aivan toinen. Vesi on kirkasta ja mökkitieltä avautuu järvimaisema, jota ei peitä korkea pajukko. Mökillä saa nauttia puron solinasta. Maiseman muutoksen takana on kaivuuprojekti, jossa umpeen kasvanut Kuusveden lahti ja siihen laskeva puro muutettiin kosteikoksi.

– Lähistöllä on paljon maanviljelystä ja karjatiloja. Joskus 1960-luvulla on kaivettu puro, jota pitkin peltojen ja metsien valumavedet kulkeutuivat järveen. Veden mukana tuli myös hienoa hiekkaa ja ravinteita, jotka vähitellen täyttivät lahden, Korvola ja maanomistaja Juha Friman kertovat lahden historiasta.

Järven ravinnekuormaa saatiin vähennettyä, kun peltojen ja vesistön väliin rakennettiin mosaiikkimainen alue, jossa vesi kiertää hitaasti ja ravinteet painuvat rakennettuihin laskeutusaltaisiin. Noin kolmen hehtaarin alueelle on rakennettu lisäksi kuusi pohjapatoa, jotka hidastavat ja tasaavat veden virtaamaa.

Korvolan ja Frimanin kosteikon kummiksi voi kutsua luonnonhoidon asiantuntijaa Veli-Matti Pekkarista, sillä hän rohkaisi kosteikon rakentamiseen ja antoi vinkkejä työhön.

Pekkarinen muistuttaa, että kosteikkoa ei voi jättää rakentamisen jälkeen oman onnensa nojaan vaan se vaatii säännöllistä ylläpitoa.

– Viiden, vähintään kymmenen vuoden välein laskeutusaltaisiin kertynyt kiintoaines poistetaan ja ravinteet kierrätetään takaisin esimerkiksi pellolle. Ravinteita sitoutuu myös pajukkoon, joka tulee määräajoin poistaa. Ilman huoltoa kosteikko kasvaa muutamassa vuosikymmenessä umpeen, Pekkarinen toteaa.

Kosteikkoja kuivattiin etenkin 1900-luvun alkupuolella peltomaaksi tai karjan laidunmaaksi. Toisinaan kuivatus epäonnistui ja pelto jäi vajaatuottoiseksi, mutta kylän pieni järvi tai lampi oli menetetty.

Keski-Suomessa on parisenkymmentä hankerahalla tehtyä kosteikkoa, lisäksi löytyy omin voimin palautettuja kosteikkoja.

Veli-Matti Pekkarisen mukaan kiinnostus kosteikkojen rakentamiseen on jonkin verran lisääntymässä.

– Kosteikkojen rakentamiseen löytyy paljon tietoa. Yksityishenkilöille se voi olla työläs projekti, mutta esimerkiksi kyläyhdistys voisi lähteä ennallistamaan kosteikkoa ja suojelemaan lähi- ja kaivovesiä. Paikallisesta ELY-keskuksesta selviää, onko kohde tukikelpoinen.

Kosteikkojen palauttamisesta ovat kiinnostuneet etenkin metsästäjät, jotka näkevät kosteikoissa riistanhoidollisen arvon.

– Kosteikot ovat keitaita, joissa kasvaa monenlaista lintujen suosimaa superruokaa. Suomessa on noin sata lintulajia, jotka jossain vaiheessa sitoutuvat kosteikkovyöhykkeisiin. Kosteikko antaa suojaa pesimiselle ja ne toimivat muuton aikana levähdys- ja ruokailupaikkoina, Veli-Matti Pekkarinen sanoo.

Timo Korvola myöntää, että riistanhoidolla oli kosteikon rakentamisessa oma merkityksensä, mutta enemmän kyse oli maisemallisista arvoista ja veden laadusta.

Pekkarinen lisää, että kosteikot myös tasaavat tulvavahinkoja, koska ne luovuttavat hitaammin vettä alapuolisiin vesistöihin.