Luontokuvaaja ajoi halki Suomen: "Lintukuvauskin voi olla helppoa ja vaivatonta"

Grönlanninlokit saivat tuliaisiksi silakkafileitä.

Reissu alkoi omasta pihasta aamulla kello 7. Päätimme ottaa rennosti ja välttää keskellä yötä matkaan säntäämisen. Kempeleen kohdalla pidimme tauon. Paikallisesta kaupasta löytyi kuvaajille pientä purtavaa ja päivän mallia ilahdutimme puolen kilon paketilla silakkafileitä. Perkaamattomat muikut olisivat olleet parempia, mutta niitä ei ollut tarjolla.

Hieman ennen kello yhtä parkkeeraamme Tornionjokivarteen. Lintu on viihtynyt aivan keskustassa, paikalla, jossa ihmiset käyvät pilkillä. Moni kalastajista onkin palkinnut lokin odotukset ilmaisella kala-aterialla. Tämä on saanut linnun hyvin rohkeaksi, eikä kuvaamisen pitäisi tuottaa ongelmia.

Paikalla ei upeasta säästä huolimatta ole kuitenkaan yhtään pilkkijää, eikä myöskään grönlanninlokkia. Hetken päästä rantaan ilmestyy yksi innokas kalamies. Tiedustelemme häneltä mahdollisia lintuhavaintoja. Asia on onneksi tuttu, lokista on tullut paikallinen kuuluisuus. Saammekin heti vastauksen, että olemme nyt väärässä kohdassa – lintu on 400 metrin päässä. Kiitämme hyvistä ohjeista ja vaihdamme paikkaa. Muutaman sadan metrin ajon jälkeen asia selviää kuin itsestään. Jäisen joen rannalla patsastelee vaalea lokki, jota kuvataan innokkaasti. Päätimme liittyä joukon jatkoksi.

Liikkeellä on kolme paikallista lintuharrastajaa. Otamme tuliaiset esille ja heitän kokeeksi hangelle yhden silakkafileen. Lokki huomaa kalan ja ottaa muutaman laiskan askeleen sen suuntaan. Onko pakkanen vienyt sen huonoon kuntoon, kun ei ruoka oikein maistu? Asia on kuitenkin lähes päinvastoin. Lintu on aivan täynnä edellisten kuvaajien jäljiltä. Kohteliaisuudesta se kuitenkin syö muutaman silakan. Vaivoin se pääsee vielä lentoonkin ja käy juomassa läheisellä sulalla ja palaa sitten takaisin kuvaajien eteen.

Upea valo ja vajaassa puolessa tunnissa kaikki ovat tyytyväisiä. Lintu on täysin ravittu ja kuvaajien muistikortit täynnä. Syömättä jääneet kalat annamme paikallisille lintuharrastajille, jotta lokki saa syötävää tarvittaessa ilman pilkkimiehiäkin. Näin hyvänä arktisia vieraita pidetään harvoin, joten ilmankos grönlanninlokki on pysynyt lintuharrastajien ilona Torniossa jo pidempään.

Lintukuvauskin voi olla helppoa ja vaivatonta. Silloin siitä kannattaa ja saa nauttia täysin rinnoin, sillä paluu arkeen tulee varmasti ja yleensä vielä korkojen kera.

Uusimmat

Erä ja luonto

Hyönteisten jalohaukka lentää mopovauhtia

Ruskoukonkorento on yksi Suomen näyttävimpiä hyönteisiä – lähesty varovasti

Mustatiira on nimensä mukaisesti lähes hiilenmusta tiiralaji

Mustatiira on hankalasti lähestyttävä keijukainen

Päiväperhosten kuvaamisessa tarvitaan arpaonnea

Kuvatessakin täytyy varoa – yhden muurahaissinisiiven korvausarvo valtiolle on 1177 euroa

Hippiäinen on tulipäinen tuulispää – Katso kuvat Euroopan pienimmästä linnusta

Nyrkkiä pienempi lapinuunilintu painaa noin 10 grammaa ja lentää maailman ääristä Suomeen joka vuosi

Tässä on Suomen harvinaisin päiväperhonen – elää puolustusvoimien erityissuojeluksessa

Kansallisperhosemme on lähes mahdoton kuvattava – katso luontokuvaajan otokset

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.