Maakuntakalalla menee huonosti

Keski-Suomen maakuntakalalla, järvitaimenella, ei mene kovin hyvin. Lajin luonnonkannat ovat huvenneet ja se onkin luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Järvitaimen on kalastajien arvostama saaliskala, joten sitä myös istutetaan laajalti. Maakuntakalan hyvinvointi onkin tärkeää monille.

Tänä talvena Laukaan ja Äänekosken koskilla on käynnissä järvitaimenen mädin haudontakokeita. Niissä tarkastellaan mädin kuoriutumista ja poikasten selviytymistä. Koetta varten koskipaikoille on sijoitettu soraa sisältäviä haudontakoreja, joissa on mätisylintereitä.

Tämän talven ja kevään tuloksia verrataan jatkossa Äänekosken biotuotetehtaan käynnistymisen aiheuttamiin mahdollisiin muutoksiin. Veden lämpötilan muutokset voivat vaikuttaa järvitaimenen mädin kehittymiseen, poikasten kuoriutumisajankohtaan ja mahdollisesti myös pienten poikasten selviytymiseen kotijoellaan. Tutkimuksen on tilannut Keski-Suomen ELY-keskus ja sen toteuttaa Vesi-Visio osk.

Ilmaston lämpeneminen johtaa pohjoisilla alueilla lyhyempikestoiseen ja ohuempaan lumipeitteeseen. Tämän ovat havainneet myös linnut. Varhaisimmat saapujat, esimerkiksi monet lyhyen matkan muuttajat, kuten kiurut, kottaraiset ja töyhtöhyypät, saapuvat heti kun maa paljastuu lumen alta ja pakkaset hellittävät.

Lintujen saapumisen aikaistuminen ei kuitenkaan koske vain näitä edellä mainittuja, vaan myös pitkän matkan muuttajia Afrikasta. Jollain kyvyllä nekin aistivat kevään aikaistuneen, ja esimerkiksi haarapääsky saapuu maahamme vuosi vuodelta aiemmin. Itse asiassa nämä pitkämatkalaiset ovat aikaistaneet saapumistaan suhteessa enemmän kuin lyhyen matkan muuttajat.

Syyt liittynevät lämpötilan muutoksiin ja esimerkiksi Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO) on todettu yhdeksi muuttujaksi muuton aikaistumisessa.

Ensimmäiset sitruuna- ja neitoperhoset on jo ehditty nähdä aurinkoisina maaliskuun päivinä. Ne kuuluvat harvoihin aikuisena talvehtiviin päiväperhosiin ja ovat siten heti valmiina lentämään, kun lämpötila ja erityisesti suora auringonpaiste sen sallivat.

Useammat tarkkaavaiset lukijat ovat havainneet pieniä harmaanruskeita koimaisia perhosia sisällä asunnoissa tai illan pimetessä ikkunoiden ulkopinnoilla. Hämäräaktiivisetkin perhoset ovat siis aloittaneet lentokautensa. Runsaimpia sisätiloissa lenteleviä pieniä perhosia ovat koiranputkikoit ja pesäkoisat, jotka ovat kannaltamme aivan harmittomia. Hyvin harvoin on kyse ikävistä tuholaisvieraista, kuten vaatekoista.

Toki joskus keittiössä kohtaa elintarvikkeissa toukkana eläviä perhosia, kuten keittiökoisia tai sen sukulaisia. Näitä voi tavata mihin aikaan vuodesta tahansa. Useimpien pienten perhosten kanssa voi elää sopuisasti, itse asiassa niiden lentelyä on hupaisaa seurata.

Perhosille on kuitenkin parasta ohjata ne ikkunasta tai ovesta ulos. Kun ulkolämpötila vain on nollan yläpuolella, ne pärjäävät aivan mainiosti.

Lähetä luontoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Atte Komonen, Jyrki Torniainen, Marko Haapakoski ja Minna-Maarit Kytöviita sekä luontokuvaaja Jussi Murtosaari.