Suomessa on noin 750 kunnostusta kaipaavaa järveä – suurin osa länsi- ja etelärannikolla

Kunnostustoimina voidaan käyttää esimerkiksi biomanipulaatioita tai kemikaalista puhdistusta.

Suomessa on noin 750 järveä, jotka kaipaavat kunnostusta, arvioi Suomen ympäristökeskus Syke. Niistä suurinta osaa vaivaa rehevöityminen, ja merkittävin rehevöitymistä aiheuttava tekijä on edelleen maatalous.

– Suurimmassa osassa Suomea järvet ovat ihan hyvässä tilassa, mutta sitten löytyy murheenkryynialueita täältä länsi- ja etelärannikon läheisyydestä, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ely).

EU:n kuusiportaisessa luokituksessa kaikkien kunnostusta kaipaavien 750 järven luokitus on hyvän alapuolella. EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on saada kaikki piirinsä kuuluvat vesistöt hyvään tilaan viimeistään vuoteen 2027 mennessä.

– Yli puolet vesiin päätyvästä ihmistoimintojen aiheuttamasta ravinnehuuhtoumasta tulee maataloudesta. Se on merkittävä kuormittaja erityisesti Etelä-Suomen peltoalueilla, sanoo Syken ryhmäpäällikkö Marko Järvinen.

Kunnostus räätälöitävä järvikohtaisesti

Kunnostus- ja hoitotoimet pitää aina räätälöidä järvikohtaisesti. Syken Järvisen mukaan järvestä ja sen valuma-alueelta täytyy tunnistaa keskeiset vesistön tilaa heikentävät tekijät ja kuormituskohteet, jotta tiedettäisiin, mitkä toimet ovat tehokkaimpia.

Maatalouden lisäksi järviä rehevöittävät muun muassa vesistön pohja-alueelta vapautuvat ravinteet ja vesistöön valuvat kaupunkien hulevedet. Kunnostustoimina voidaan käyttää esimerkiksi biomanipulaatioita tai kemikaalista puhdistusta.

Vesitalousasiantuntija Triipposen mukaan pienenkin järven kunnostus maksaa keskimäärin kymmeniätuhansia euroja. Suomessa järvien kunnostamista rahoittavat valtio, kunnat ja yksityiset toimijat.

Järvisen mukaan kunnostuksessa kaikkien osapuolien täytyy sitoutua pitkäaikaiseen toimintaan.

– Tietyissä tilanteissa voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä, ennen kuin positiiviset hoitotoimenpiteet alkavat varsinaisesti näkyä vesistössä.

"Littoistenjärvi erinomaisessa kunnossa"

Alkukesästä otsikoissa keikkunut Littoistenjärvi kunnostettiin kemiallisesti.

Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla sijaitsevaan vesistöön suihkutettiin noin 200 tonnia polyalumiinikloridia rehevöitymisen poistamiseksi. Järvelle sopi kemiallinen puhdistus, koska sen rehevöityminen ei johtunut maataloudesta vaan vesistön pohjan sedimenteistä liuenneesta fosforista.

Puhdistuksessa mukana olleen yrityksen suunnittelupäällikön mukaan järvi on nyt erinomaisessa kunnossa. Hänen mukaansa fosforin määrä kuvaa sen kuntoa nyt parhaiten.

– Se on pysynyt ihan äärimmäisen pienenä verrattuna muihin vuosiin ja muihin vesistöihin. Sinilevätoksiinipitoisuudetkin ovat sillä tasolla, että vesi on uinti- ja juomakelpoista, kertoo Vahanen Enviromentin suunnittelupäällikkö Milja Vepsäläinen.

– Käytännössä koko järvi näkyy pohjaan asti. Se ei ole enää välimerellisen kirkas, mistä uutisoitiin kauhean voimakkaasti jokin aika sitten, mutta se on sellainen normaalikirkas järvi.

Elyn vesitalousasiantuntija Triipposen mukaan Littoistenjärven kemikaalikäsittelyn vaikutuksia pystytään analysoimaan kunnolla vasta 5–10 vuoden päästä.

– Mutta arvaus on, että se on siihen virkistyspotentiaaliin nähden erittäinkin kustannustehokas menetelmä jo tämän ensimmäisen kesän kokemusten perusteella.