Vaisu lintutalvi

Keski-Suomen lintutalvi 2016-17 oli vähälajinen. Tässä yhteydessä talvella tarkoitetaan joulu-, tammi- ja helmikuuta ja talvilinnuilla tänä ajankohtana havaittuja lintulajeja. Kuluneena talvena alueelta havaittiin 83 lintulajia, mikä on koko vuodesta 1999 alkavan havaintohistorian toiseksi alhaisin luku. Ensimmäisenä laskentatalvena 1999–2000 lajeja kertyi 80 ja parhaina vuosina on päästy yli sadan.

Vaisuun tulokseen vaikutti varmasti eniten sää. Syksyllä oli kylmää jo ennen joulukuuta, ja toisaalta helmikuussa ei vielä ehditty havaita keväisiä muuttolintuja. Kaikkiaan meillä on vuosien saatossa saatu talvihavainto 160 lintulajista.

Tämä talvi ei tuonut uusia lajeja. Harvinaisimmat havaitut linnut olivat kuningaskalastaja ja sepelkyyhky. Aiemmin vähintään kymmenenä talvena havaituista lajeista jäivät puuttumaan kaakkuri, harmaahaikara, tavi, tukkasotka, uivelo, tukkakoskelo, lehtokurppa, merimetso ja -lokki sekä turkinkyyhky. Tarkemmat tiedot ja listaus havaituista lajeista löytyvät Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen sivuilta: ksly.net.

Koskikara oli BirdLife Suomen vuoden 2016 lintulaji. Laji pesii meillä lähinnä Lapissa. Talvella sitä nähdään laajemminkin, sillä meille muuttaa lintuja Norjan ja Ruotsin tuntureilta.

Lajin talvikantojen on arveltu pienentyneen viime vuosina, ja siksi lajin talvehtimispaikkoja inventoitiin helmikuussa. Koskikaran talvehtimispaikalla täytyy olla avointa vettä, jossa lintu pääsee ruokailemaan. Suosituinta ravintoa ovat vesiperhosten toukat, joita lintu ahkerasti sukeltelee virran pohjalta.

Edellisen kerran keskisuomalaiset karat laskettiin vuonna 2011. Silloin lintuja havaittiin 293. Tämän talven lukema oli 319. Se on eri paikoista mahdollisesti useammalla laskentakerralla havaittu lintujen maksimimäärä.

Pakkasjaksot kokoavat karat isommille virroille, kun pienet purot jäätyvät. Leudommalla säällä linnut hajaantuvat laajemmalle. Koko maata kattavaa yhteenvetoa ei ole vielä tehty, mutta Keski-Suomessa koskikaralla näyttäsi menevän kohtuullisesti ja hyvä niin.

Kasvien talvisilmut ovat kovia kestäneet tänä talvena. Silmusuomujen suojassa nämä lehden tai kukkien alut eivät alkutalven pakkasjaksoa säikähtäneet. Useiden päivien ajan helmikuussa oksia kuorruttaneesta jääkerroksesta selvittiin.

Useimmilla kasvilajeilla talvisilmut viettävät talven talvilevossa, joka purkautuu pikkuhiljaa talven aikana. Siksi syksyllä maljakkoon otetut koivun oksat eivät puhkea lehteen, mutta keväällä otetut puhkeavat. Toisaalta osalla kasvilajeja ei talvilepoa juurikaan ole. Tällaisia lämpimien jaksojen hyödyntäjiä ovat esimerkiksi pajut.

Talvilepo purkautuu kun lämpötila on vähän nollan yläpuolella. Tällaisia jaksoja on jo tänä talvena ollut paljon. Niinpä puiden silmut ovat jo nyt kevätvireessä – lämpötilan noustessa ne puhkeavat kalenterikuukaudesta riippumatta.

Lähetä luontoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Atte Komonen, Jyrki Torniainen, Marko Haapakoski ja Minna-Maarit Kytöviita sekä luontokuvaaja Jussi Murtosaari.