Peruskeskisuomalainen perhe on nelihenkinen

Kuva: Matti Salmi

Hannalea, 32, Nana, 3,5, Pessi, 35 ja Jouka Lyyra, 1, muodostavat likimain peruskeskisuomalaisen perheen.

Peruskeskisuomalaiseen perheeseen kuuluu nelikymppiset vanhemmat, jotka ovat syntyneet Keski-Suomessa. Heillä on kaksi lasta ja perhe asuu omakotitalossa, jossa on neljä huonetta.

Vanhemmat käyvät töissä julkisella sektorilla eli he ovat joko opettajia tai terveydenhuoltoalalla ja koulutusta heillä on keskiasteen verran.

Näin siis tilastojen maailmassa, mutta elävässä elämässä on toisin, pienet poikkeukset vahvistavat säännön.

Pessi, 35, ja Hannalea, 32, Lyyran perhe melkein voisi olla keskimääräinen keskisuomalainen perhe.

Omakotitaloon muutto edessä

Pessi ja Hannalea ovat syntyjään Jyvässeudulta ja molemmat ovat opettajia. Lapsia heillä on kaksi, Nana, 3,5 vuotta ja Jouka, 1.

Pessi opettaa psykologiaa avoimessa yliopistossa ja tekee väitöskirjaa ja Hannalea on luokanopettajana Keski-Palokassa. Koulutusta heillä tosin on enemmän kuin keskiasteen verran.

Vanhempien ikä ei ihan vielä riitä keskimääräiseen neljäänkymppiin, mutta sehän on asia, joka korjaantuu ajan myötä.

Asumisasiat ovat myös menossa tilastollisesti "oikeaan" suuntaan, sillä perhe on muuttamassa omakotitaloon Lohikoskelle. Talossa on neljä huonetta ja keittiö.

Autokin perheellä on, mutta he toivovat, että jatkossa sitä tarvitsisi käyttää entistä vähemmän.

Omaa kesämökkiä Lyyran perheellä ei ole, mutta he voivat käyttää Hannalean vanhempien Vesangassa olevaa mökkiä.

Lapsiperheille vähän kohteita

Kyseessä on siis liki peruskeskisuomalainen perhe. Mutta vain melkein. Tutkijana Pessi Lyyra tietää, että monen piirteen suhteen keskiarvoista yksittäistapausta ei välttämättä edes löydy, joten se siitä.

Sen sijaan Pessi ja Hannalea Lyyra toivovat mielipiteillään edustavansa keskimääräistä keskisuomalaista lapsiperhettä.

Molemmat viihtyvät Keski-Suomessa, mutta parannettavaakin löytyy. Viestit päättäjille ovat selkeitä.

- Lapsiperheille täällä on vähän kohteita. Hilarius Hiiren puisto on, mutta sitäkin on ajettu alas. Useita leikkipuistoja on lakkautettu, esimerkiksi meitä lähinnä ollut Paratiisin puisto, Hannalea luettelee.

- Golfkenttien sijasta voitaisiin panostaa esimerkiksi juuri leikkipuistoihin. Kustannuksetkin olisivat murto-osan kenttien hinnasta. Jyväskylän vetovoimaisuutta kannattaisi miettiä myös lapsiperheiden näkökulmasta. Joillakin paikkakunnilla niin tehdäänkin, Pessi toteaa.

Myös Jyvässeudun asuntorakentamista pariskunta tunnustaa ihmettelevänsä. Molemmat katsovat, että alueet voisi rakentaa tiiviimmin siten, että huolehdittaisiin kunnollisten viheralueiden jäämisestä asukkaiden käyttöön.

- Kauniit ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet tuntuvat jäävän usein rakentamisen alle, jotain voisi säästääkin, Pessi huomauttaa.

Työilmapiiriltään paras mahdollinen

Vaikka keskisuomalaisten päättäjien linjaukset saavatkin arvostelua, eivät Lyyrat koe arjessaan moittimista, vaikka se kiireistä lapsiperhe-elämää onkin.

- Tuntuu, että olen työilmapiirin suhteen parhaassa koulussa töissä, hehkuttaa Hannalea.

Pariskunta asui 2000-luvun alussa kolmisen vuotta Helsingissä, mutta palasi mielellään kotiseudulle.

- Helsinkiin verrattuna työilmapiiri on täällä kiireettömämpi. Jyväskylä on kaupunkina sopivan kokoinen ja luonnonläheinen, eikä täällä näy suuren kaupungin meininki, Pessi vahvistaa.

Pikkukaupunkimaisuus näkyy heidän mielestään myös siinä, että keskisuomalaisuus koostuu melko homogeenisestä eli yhtenäisestä porukasta.

Mutta tilastollista keskiarvotapausta siitä on silti hankala löytää.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious