Koti

Kanttorilan uusi elämä

Yksi talon monista tarinoista koskee keskisuomalaisille rakkaiden kotiseutulaulujen säveltäjää.

Vanhan hirsitalon kunnostaminen omaksi kodiksi on monesti antoisa matka. Erityisen kiehtova siitä tulee silloin, jos talolla on historiankirjoihin päätyneitä komeita tarinoita kerrottavanaan. Näin kävi jyväskyläläiselle Merja Koivikolle ja hänen perheelleen, kun he kolme vuotta sitten hankkivat Korpilahden Kemppaisenmäeltä vanhan kanttorilan eli Raitalan talon.

Talossa asui lapsuusvuosinaan kanttori-urkuri ja säveltäjä Aulis Raitala (1898–1963), jonka tunnetuin sävellys kajahtaa kesäiltaisin Jyväskylän Harjun tornista: Laulu synnyinseudulle. Hänen kanttori-isänsä Johan Edvart Relander (myöh. Raitala) rakennutti talon vuonna 1904. Talon historia juontuu kuitenkin paljon kauemmas, sillä se siirrettiin Kemppaisenmäelle Viipurista, josta Raitalan suku oli kotoisin.

– Etsin vanhaa taloa, sillä vanhat rakennukset ovat aina kiehtoneet minua. Mutta kun löysin tämän, en tiennyt sen kulttuurihistoriasta vielä mitään, Koivikko kertoo.

Aika pian kävi selväksi, että mitä tahansa talovanhusta ei tullut hankittua. Talon vintiltä ja liiteristä löytyneet vanhat kirjat, nuottivihkot, valokuvat ja muut vanhat esineet kertoivat kanttorisuvun tarinaa.

– Vanhin vintiltä löytynyt kirja on vuodelta 1803 ja vanhin nuottivihko vuodelta 1849. Tietoa ei ole, onko siinä olevia sävellyksiä julkaistu koskaan.

Talon hirret olivat hyvässä kunnossa, mutta muutoin tilat vaativat täydellisen remontin.

– Talon julkisivu on suojeltu, mutta sisätilat eivät. Purimme talon ihan luilleen. Ajatuksena oli palauttaa talo alkuperäiseen malliinsa. Mutta ei niin, että talosta tulisi museo, vaan pikemminkin Huvikumpu, jossa voi toteuttaa myös omia ideoitaan, Koivikko kertoo.

Kaksikerroksisen talon alakerrassa tilaa on noin 120 neliötä ja yläkerrassa 80.

Talon yläkertaa ei oltu rakennettu: siellä oli vain fillerihiekkaa eristeenä, ja sinne piti mennä pienen luukun kautta. Tila oli täynnä tavaraa ja remontti lähtikin käyntiin raivaustöillä. Yläkertaan rakennettiin olohuone, makuutilat, kodinhoitotilat sekä kylpyhuone ja sauna. Yläkertaan jätettiin vanhat kannatinparrut ja jyhkeä muuri näkyviin, sillä ne tuovat vanhan talon tunnelmaa uusiin tiloihin.

Alakerran huonejärjestys palautettiin alkuperäiseksi. Ostohetkellä salin ja keittiön välissä oli sauna, joka oli rakennettu siihen 1970-luvulla. Se purettiin pois ja sen paikalle palautettiin ruokasali. Keittiön viereisestä taloudenhoitajan huoneesta tehtiin wc.

Seinistä ja välikatosta kuorittiin pois mäntypaneelia, monta kerrosta tapettia sekä alimmaisena sanomalehtiä vuodelta 1906. Lattiamateriaalina oli muun muassa oranssia muovimattoa.

– Seiniin valitsimme vanhoja tapettimalleja. Hirsiseinää jätettiin paikoitellen näkyviin ja ne osat hiottiin ja vahattiin puuvahalla. Lattiat piti pääosin rakentaa uusiksi, vain neidonkammarin vanha lankkulattia saatiin säilytettyä.

Talon kaikki kuusi tulisijaa ovat aktiivisessa käytössä. Remontin isoin – ja iloisin – yllätys liittyykin niihin.

– Purin keittiöstä väliseinää ja ihmettelin, kun sen alta tuli tiiliseinä vastaan. Lopulta sieltä paljastui leivinuuni. Kun viimeinen naakanpesä saatiin sen uumenista poistettua, uuni alkoi vetää hyvin. Sen eteen muurattiin puuhella vanhan mallin mukaan, Koivikko kertoo.

Yksi monista yllätyksistä oli hirsiseinistä löytynyt seinän mittainen palojuova.

– Salaman tekosia. Läheltä on pitänyt, ettei talo ole joskus palanut.

Isoja pettymyksiä ei sen sijaan tullut vastaan. Asbestia ei talosta löytynyt, eikä hirsiäkään mennyt uusiksi kuin pari pientä pätkää.

Remontin jäljiltä talossa on paljon kaunista ja kiehtovaa katseltavaa. Talosta löytyneitä vanhoja esineitä on sijoitettu muistuttamaan talon entisten asukkaiden elämästä: esimerkiksi salin kaapin päällä on Aulis Raitalan Onni-veljen vanha nahkasalkku. Yläkerrassa on vanha matkalaukku ja kehto niillä sijoillaan, josta ne remonttia aloitettaessa löytyivät.

Ja jos mielikuvituksensa päästää oikein laukkaamaan, niin kenties salin vanhalla saksalaispianolla Aulis Raitala sävelsi juuri sen laulun... W. Hartmanin pianossa on puukoskettimet ja siitä löytyy vuosiluku 1896.

Seuraavaksi perheen työlistalla on maakellarin ja pihan kunnostaminen. Sitä ennen pihaan muuttavat kesäasukkaat: lampaat ja kanat.

Uusimmat

Koti

Ryhmärakentaminen tuli omakotitaloihin

Suomi 100 -lippu liehumaan

Erikoisuuksia ja käytännöllisyyttä

Kuusia satavuotiaan kunniaksi

Raitalat olivat kanttori- sukua

Kanttorilan uusi elämä

Aloita eteisestä ja vaatekaapeista

Jo vihertää yrttitarha keittiössä

Valaistuksen uudistaminen pian ajankohtaista

Inspiraatiota luonnosta

Kotipeili

Lue asuntoliite

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.