Koti

Koti kontissa

Vaihtoehtoiset asumismuodot ovat Suomessa edelleen harvalukuisia.

Koti vanhaan merikonttiin? Ensimmäisenä mieleen tulee ahtaus, kylmyys ja pimeys. Esimerkit maailmalta osoittavat, että mielikuva on väärä. Konttikoti voi olla sekä toimiva että tyylikäs. Mutta ongelmatonta sen rakentaminen ei ole.

Konttikotien eduiksi mainitut ekologisuus, edullisuus ja luovuus on huomattu maailmalla paljon Suomea aiemmin. Esimerkiksi Amsterdamissa ja Tukholmassa merikonteista tehdyt kerrostalot helpottavat opiskelijoiden asuntopulaa.

Kokemuksia ja tutkittua tietoja konttirakentamisesta on Suomessa toistaiseksi melko vähän, vaikka kiinnostusta aiheeseen on. Suomen ensimmäinen rakennusluvan saanut konttiasunto esiteltiin Hyvinkään asuntomessuilla 2013. Lisäksi ainakin Hartolasta löytyy neljästä merikontista tehty kesäasunto. Lehtihaastattelujen perusteella molemmissa konttikodeissa asuu tyytyväisiä asukkaita.

– Uusien konseptien kehittäminen on meillä vaikeampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa markkinat ovat reilusti isommat. Jos olisi varmuus, että tällaisille taloille löytyisi ostajia, tuotekehitykseen oltaisiin valmiimpia laittamaan rahaa, näkee asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT ry:stä.

– Ne vaativat suunnittelua ja paneutumista, ja ehkä jonkinlaista pioneerihenkeäkin.

Konttirakentamisen taustalla vaikuttaa ajatus vanhojen konttien kierrättämisestä. On arvioitu, että maailmalla on reilut 20 miljoonaa rahtikäytöstä poistettua merikonttia. Käyttämättömiä kontteja jää maihin, joissa tuonti on vientiä suurempaa, sillä niitä ei kannata kuljettaa tyhjinä. Aluksi käytettyjä kontteja käytettiin vajoina ja varastoina, mutta 1980-luvun lopulla alettiin pohtia niiden hyödyntämistä rakentamisessa.

Konttirakentamisen toivotaan voivan vastata ekologisuuden ohella myös toiseen tarpeeseen: asunnon liikuteltavuuteen. Ihmisten muuttaessa työpaikan perässä voi syntyä tilanne, jossa vanhaa asuntoa ei saa myydyksi tai uudelta paikkakunnalta ei ole saatavissa asuntoa ainakaan edullisesti. Konttikoti voi seurata mukana.

Konttirakentamiseen liittyy myös huonoja puolia. Konttiasumisesta diplomityönsä tehnyt arkkitehti Päivi Aaltio pitää sellaisina esimerkiksi kontin leveyden ja korkeuden riittämättömyyttä ja estetiikkaa sekä kosteuden kondensoitumista kontin ulkokuoreen lämpöeristämisen myötä. Myös palo- ja muiden rakentamismääräysten täyttäminen voi olla haasteellista.

Suomessa haasteita tuo myös talvinen ilmasto. Lämmöneristys vaatii paksuja kerroksia, mikä jo ennestään kompaktikokoisessa kontissa voi muodostua ongelmaksi.

Meri- ja tilakontteihin koteja suunnitteleva helsinkiläinen Harri Nordling pitää konttikotien vähyyden syynä sekä ihmisten mielikuvia ja ennakkoluuloja että lainsäädäntöä. Moni mieltää konttitalon alkeelliseksi hökkeliksi Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvan tyyliin.

Rakennusmääräysten mukaan asuinhuoneiston minimikoko on 20 neliötä, mutta yleisimpään, kuuden metrin merikonttiin saa tehtyä 13–14 neliöisen kodin.

– Laki laahaa perässä, sillä se ei tunne konttiasumista. Asunnon minimikoosta pitäisi voida joustaa tietyissä tilanteissa, Nordling sanoo.

Toinenkin tie on. Nordling on suunnitellut yleisintä merikonttia isompaan, ns. tilakonttiin, tilavaatimukset täyttävän kodin. Kahdentoista metrin tilakonttiin saa noin 23 neliöisen asunnon.

– Ja jos laittaa kaksi konttia vierekkäin, saa jo 40 neliöisen talon. Harjakatolla ja ulkoverhoilulla siitä saa itselleen vaikka mummonmökin tai ultramodernin talon, Nordling kehuu.

Käytetyn merikontin saa ostettua noin 2 500–4 500 eurolla. Siihen päälle tulevat kustannukset eristeistä, sähköistä, ikkunoista ja muista asukkaiden toiveista ja suunnitelmista. Nordlingin laskelmien mukaan merikontin koosta riippuen konttikodin hinnaksi tulee 20 000–30 000 euroa.

Konttikoti on mahdollista liittää puhdas- ja jätevesijohtoon tai siihen voidaan tehdä tilavaraukset vesisäiliöille. Tontilla pitää olla mahdollisuus sähköliitäntään. Lämmitykseen sopii ilmalämpöpumppu, lisälämmönlähteenä voidaan käyttää takkaa.

Lähteinä myös mm. Päivi Aaltion diplomityö Aalto-yliopistossa on vuonna 2014 ja Petteri Välimäen insinöörityö Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuonna 2015

Uusimmat

Koti

Ryhmärakentaminen tuli omakotitaloihin

Suomi 100 -lippu liehumaan

Erikoisuuksia ja käytännöllisyyttä

Kuusia satavuotiaan kunniaksi

Raitalat olivat kanttori- sukua

Kanttorilan uusi elämä

Aloita eteisestä ja vaatekaapeista

Jo vihertää yrttitarha keittiössä

Valaistuksen uudistaminen pian ajankohtaista

Inspiraatiota luonnosta

Kotipeili

Lue asuntoliite

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.