Kukrusen kartano pelastettiin talkootöillä

Kukrusen kartanossa itäisessä Virossa turisti pääsee tutustumaan napapiirilöytöjen historiaan, ja saa kokeilla vanhoja pukuja ja kirjoittaa sulkakynällä. Jos oikein hyvin sattuu, kartanossa voi vierailupäivänä olla konsertti tai teatteriesitys.

Kukruse on pieni, alle 70 hengen kylä Kohtlan kunnassa Itä-Virumaalla. Kylässä sijaitseva kartano kuului aina vuoteen 1919 saakka baltiansaksalaiselle von Tollin aatellissuvulle.

Ja von Tolleihin tämä kartano keskittyykin. Kartanon perusnäyttely kertoo napaseuduntutkijasta Eduard von Tollista (1858–1902) sekä hänen sedästään historioitsija Robert von Tollista (1802–1876).

Nähtävyytenä kartano on varsin uusi. Kukrusen Polaarikartano avattiin yleisölle 2010. Kohtlan kunta sai kartanon Viron valtiolta omakseen vuonna 2004.

Kunnassa alettiin tuolloin pohtia, mitä erittäin huonokuntoiselle kartanolle pitäisi tehdä. Suureena haaveena oli entisöidä se vanhaan loistoonsa. Kartanolle ryhdyttiin etsimään rahoitusta ja sitä saatiinkin.

Kuntalaiset ryhtyivät tuumasta toimeen. Vuonna 2009 alettiin rakennustyöt talkootöinä ja jo 2010 marraskuussa talo avattiin yleisölle.

– Tämä on yritetty tehdä mahdollisimman paljon entisen näköiseksi, kertoo kartanon opas Kaja Toikka.

Kartanon ympäristössä louhittiin aikanaan myös Viron energian lähdettä palavaakiveä.

– Tollit olivat palavankiven ensimmäisiä tietoisia käyttäjiä, Kaja Toikka sanoo.

Kiveä käytettiin lämmön lähteenä kartanon takassa. Yhden takkahuoneen nurkassa sijaitsee myös Viron ensimmäinen sisävessa, tosin puucee-periaatteella.

Mitähän asukkaat mahtoivat pitää sisällä sijainneen puuceen tuoksusta?

– Sen ajan ihmiset tuskin niin pienistä tuoksuista piittasivat.