Sunnuntaisuomalainen

Irakilaiset naivat nyt suomalaisia – "Laillinen peruste oleskeluluvalle"

Irakilaismiehet nousivat kärkeen avioliitoissa ulkomaalaisten kanssa.

Suomalaisten ja irakilaisten välisiä avioliittoja syntyy nyt ennätystahtiin. Niitä solmittiin viime vuonna yli kaksinkertaisesti edellisvuosiin verrattuna.

Suomalaisnaisten ja ulkomaalaisten miesten avioliitoissa irakilaiset kiilasivat kärkeen: avioliittoja solmittiin 135. Taakse jäivät muiden muassa turkkilaiset ja britit. Suomalaismiehet ottivat puolestaan vaimoikseen 54 irakilaisnaista.

Ainakin osa ilmiöstä selittynee suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välille syntyneillä parisuhteilla.

– On luonnollista, että suhteita syntyy. Turvapaikanhakijoina tulee suhteellisen nuoria ja naimattomiakin ihmisiä. Avioituminen voi myös olla laillinen peruste saada oleskelulupa, sanoo Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Sanna Rummakko.

Hän huomauttaa, että avioliittoluvut ovat pieniä turvapaikanhakijoiden määrään nähden. Vuosina 2015–16 Suomesta haki turvapaikkaa yli 20 000 irakilaista.

Osa parisuhteista on voinut saada alkunsa vapaaehtoistyöstä, arvioi Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä.

– Kun vastaanottokeskuksia perustettiin ympäri maata, mukaan lähti auttamishaluisia nuoria ihmisiä. Kohtaamisissa on voinut syntyä romanttisia suhteita.

Kyse on arvioista, sillä tutkittua tietoa ei vielä ole, eikä tilastoista käy ilmi, onko ulkomaalainen puoliso turvapaikanhakija.

Avioliitto on yksi peruste hakea oleskeluoikeutta Suomeen. Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastojen mukaan helmikuun 2016 ja tammikuun 2017 välillä 83 irakilaista sai oleskeluluvan sillä perusteella, että hänen puolisonsa on Suomen kansalainen.

Jos suomalainen haluaa jatkaa parisuhdetta ei-eurooppalaisen kanssa, Rummakon mukaan nykyiset lait käytännössä pakottavat avioliittoon.

– Säännökset ovat sellaisia, että EU:n ulkopuolelta tulevan on nyt todella vaikea saada oleskelulupa. Jos haluaa elää yhdessä suomalaisen kanssa ja hakea oleskeluoikeutta sillä perusteella, on käytännössä pakko avioitua.

Kielteisen päätöksen sai vuoden aikana kaksitoista irakilaista, jotka perustelivat hakemustaan suomalaisella puolisolla. Päätösten yksityiskohtaisia perusteluja ei kerrota, mutta yksi peruste kielteiselle päätökselle voi olla niin sanottu lumeavioliitto.

Lumeavioliitoissa viranomainen katsoo, ettei avioliitossa ole kyse aidosta parisuhteesta, vaan tarkoituksena on oleskeluluvan saaminen. Migrin mukaan lumeavioliittoja paljastuu vuosittain kaikkiaan 200–300.

– Henkilötiedoissa voi olla ristiriitoja, yhteinen kieli saattaa puuttua, eivätkä puolisot ole välttämättä tavanneet toisiaan ennen avioliittoon menemistä. Usein oleskeluoikeuden hakija on ensin saanut kielteisen päätöksen toisella perusteella ja mennyt sitten pikaisesti naimisiin, kertoo tulosalueen johtaja Arja Kallakivi Migristä.

Hänen mukaansa hakija valittaa yleensä kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Syksyllä 2015 alkanut turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu ei näy ainakaan vielä Migrin lumeliittopäätöksissä.

– Läheskään kaikki viime vuonna vireille tulleet oleskelulupahakemukset eivät ole vielä ratkaisuvaiheessa. Jos avioliitto on solmittu viime vuonna ja hakemus tehdään sillä perusteella, se näkyy meillä viiveellä, Kallakivi sanoo.

Pariutuminen suomalaisen kanssa voi auttaa sopeutumisessa yhteiskuntaan. Toisaalta monikulttuuriset liitot päättyvät muita useammin avioeroon.

– Se näkyy etenkin suhteissa, joissa kulttuurierot ovat suurimmat, esimerkiksi turkkilaisten ja marokkolaisten kanssa solmituissa liitoissa. Parisuhteissa pitäisi pystyä keskustelemaan hyvissä ajoin arvoista, kuten siitä, mikä on uskonnon rooli perheessä ja mihin uskontoon lapset kasvatetaan, sekä siitä, mitä ajatellaan naisten työssäkäynnistä ja tasa-arvokysymyksistä, Heikkilä sanoo.

Suomessa asuu yli 56 000 suomalaistaustaista miestä ja naista, jotka ovat avo- tai avioliitossa ulkomaalaistaustaisen kanssa. Suomalaiset solmivat eniten parisuhteita venäläisten, thaimaalaisten, virolaisten ja brittien kanssa.