Kalliiden lääkkeiden hintoja pimitetään veronmaksajilta

Uusia lääkkeitä saadaan käyttöön alehintaan, mutta markkinoiden avoimuus kärsii.

Suomi salli kuluvan vuoden alussa lääkeyhtiöille uusien, Kela-korvattavien lääkkeiden hintojen salaamisen.

Uudessa mallissa lääkeyhtiö saa uuden ja yleensä hintavan lääkkeensä markkinoille ja Kela-korvausten piiriin. Vastineeksi yhtiö sitoutuu maksamaan Kelan sairausvakuutusrahastoon palautusmaksun, jos lääkkeen kustannuksiin tai toimivuuteen liittyvät riskit toteutuvat.

Tämän palautusmaksun suuruus ja maksulle asetetut ehdot ovat tietoja, jotka on määritelty luottamuksellisiksi. Ne siis salataan.

Lääketeollisuuden kannalta kysymys on siitä, että uuden lääkkeen hintaa ei haluta polkea paljastamalla naapurimaiden viranomaisille, millainen diili yhden maan kanssa on tehty. Sopijaosapuolina ovat lääkeyhtiö ja sosiaali- ja terveysministeriön alainen hintalautakunta.

– Me teemme hintasääntelyä. Tulee tilanteita, joissa on jokin julkinen hinta, jonka alle lääkeyhtiöt eivät voi mennä. Lautakunta voi ajatella, että lääkkeessä olisi potentiaalia ja sille olisi hoidollista tarvetta, mutta esimerkiksi sen kustannusvaikuttavuuteen liittyy epävarmuuksia. Silloin voidaan tehdä riskinjakosopimus, hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen kertoo.

– On kansalaisten etu, jos näin saadaan hyväksi arvioituja lääkkeitä niitä tarvitsevien käyttöön.

Vastaavia riskinjakomalleja on käytössä laajalti Euroopan maissa, Pelkonen kertoo. Suomessa riskinjakosopimukset mahdollisti vuoden 2017 alusta voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos. Lakimuutoksen taustalla oli hallituksen halu karsia lääkekorvauskustannuksia.

Riskinjakosopimuksista ei pidä tehdä uusille lääkkeille oikotietä Kela-korvausten piiriin, sanoo Tampereen yliopiston terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen.

– Periaatteessa tällaisissa sopimuksissa ei ole mitään pahaa. Ne voivat antaa ikään kuin takuun: jos lääke ei tehoa niin kuin on luvattu, saadaan rahat takaisin ainakin osittain, Rissanen sanoo.

Toisaalta mallia vaivaa avoimuuden puute. Rissanen toteaa, että Kela-korvausten taso lasketaan tavallisesti lääkkeiden viitehinnoista, jotka perustuvat Euroopan maiden keskiarvoihin. Riskinjakomallissa tämä käytäntö ohitetaan. Se siis mahdollistaa todellista korkeampien viitehintojen ylläpitämisen Euroopan lääkemarkkinoilla.

– Mahdollisimman avoin ja näkyvä menettely olisi aina parempi. Riskinjakomalli kertoo siitä, että lääkkeitä rahoittava julkinen valta haluaa pienentää omaa riskiään lääkekustannuksissa, Rissanen sanoo.

Suomen malli on määräaikainen ja voimassa vuoden 2019 loppuun. Toistaiseksi ainoa lääke, josta on Suomessa tehty riskinjakosopimus, on amerikkalaisen lääkeyhtiö Amgenin kehittämä kolesterolilääke Repatha.