Keijo Kääriäinen taisteli SS-joukoissa, muttei saanut natsileimaa: "Ihme, että hän selvisi hengissä."

Pekka Kääriäisen isä haavoittui sodissa kolmesti.

Lammilaisen Pekka Kääriäisen kotona ei vaiettu isän SS-historiasta. Keijo Kääriäinen lähti 18-vuotta täytettyään vapaaehtoisena SS-joukkoihin ja palveli siellä kaksi vuotta.

– Isä piti itseään ennen kaikkea suomalaisena sotilaana. Ennen Saksaan lähtöä hän oli vapaaehtoisena talvisodassa ja osallistui SS-ajan jälkeen jatkosotaan. Hän sanoi aina taistelleensa samaa vihollista vastaan molemmissa armeijoissa.

SS on pahamaineinen kirjainyhdistelmä, joka yhdistetään natseihin ja juutalaisten joukkotuhoamiseen. Suomalaiset vapaaehtoiset asemiehet palvelivat Waffen-SS Wiking-divisioonassa, joka taisteli itärintamalla. Sotien jälkeen on todettu, etteivät he syyllistyneet sotarikoksiin.

Waffen-SS rekrytoi vapaaehtoisia monista maista. Suomesta lähti 1 400 miestä, joista suurin osa oli nuoria suojeluskuntalaisia.

SS-joukoissa Keijo Kääriäinen haavoittui kaksi kertaa. Ensin syksyllä 1941, kun kranaatti iskeytyi viereen Dnipropetrovskissa, toisen kerran venäläisen sotilaan ampuessa vatsaan. "Tuntuu kuin koko vatsa olisi mennyt riekaleiksi, mutta vaistomaisesti hyökkäsin ryssän kimppuun", Kääriäinen kirjoittaa päiväkirjassaan.

– On ihan uskomatonta lottoa, että isä selvisi tästäkin hengissä. Häntä kuljetettiin viikon verran kunnon sairaalaan. Jos olisi ollut kesä, olisi varmaan käynyt huonosti.

Suomalaisia SS-miehiä kaatui Saksan itärintamalla 256. Vapaaehtoiset kotiutettiin vuonna 1943, ja he jatkoivat sodan loppuun Suomen armeijassa. Jatkosodassa heistä menehtyi vielä 113.

– Vuonna 1944 isä taisteli muun muassa Karjalan kannaksella ja Ilomantsin suunnalla. Suomessa hän haavoittui kolmannen kerran.

Sodan jälkeen SS-tausta ei ollut meriitti. Monet SS-taustaiset pelkäsivät kovasti. Keijo Kääriäistä ei kuitenkaan tultu hakemaan kuulusteltavaksi.

– Isä kertoi kyllä, että ikkunan takana oli hiiviskelty.

Pekka Kääriäinen ei muista, että hänen isänsä olisi saanut natsileimaa. Hän uskoo, että suomalaiset ymmärsivät vapaaehtoisten hakeutuneen Saksaan saamaan koulutusta ja taistelemaan yhteistä vihollista vastaan.