Onko Trumpin aika journalismin nousu vai tuho?

Yhdysvaltain presidentti ja tiedotusvälineet kamppailevat oikeudesta määritellä totuutta.

Valtaapitävien ja toimittajien välillä on aina ollut jännitteitä, mutta presidentti Donald Trump sanoo olevansa median kanssa ”sodassa”. Monet varoittavat lehdistön- ja sananvapauden olevan Yhdysvalloissa nyt vaarassa.

Trump on haukkunut toimittajat ”epärehellisimmiksi ihmisiksi Maan päällä”, ja lehdistöpäällikkö Sean Spicer on uhannut heidän joutuvan vastaamaan teoistaan.

Vox-uutissivuston päätoimittajan Ezra Kleinin mukaan Trump ei ole sodassa niinkään median vaan tosiasioiden kanssa. Se selittää turhalta tuntuvan kiistan siitä, paljonko presidentin virkaanastujaisissa oli yleisöä.

– Taistelu siitä, kuka määrittää tosiasiat, on keskeinen Trumpin hallinnon piirre, kirjoittaa BBC:n pääkirjeenvaihtaja Gavin Hewitt.

Trump on pyrkinyt määrittämään totuutta Twitter-viesteillä lehdistötilaisuuksien sijaan. Vaalikampanjan aikana toimittajat työstivät tviiteistä innoissaan juttuja, mutta nyt media joutuu pohtimaan, miten estää presidenttiä määrittelemästä koko uutistarjontaa.

– Tähän ei ole oikein pelisääntöjä olemassa. Selkein syntymässä oleva ilmiö on jatkuva faktantarkistus, sanoo dosentti Outi Hakola Helsingin yliopistosta.

”Vaihtoehtoiset faktat”

Eräänlainen uuden aikakauden symboli oli New York Times -lehden otsikko, jossa presidentin todettiin suoraan valehdelleen. CNN puolestaan päätti olla lähettämättä suorana Valkoisen talon lehdistötilaisuutta.

Presidentin väitteiden osoittamisella vääräksi ei kuitenkaan ole toivottua vaikutusta, jos kansalaiset eivät luota mediaan. Trumpin toistaman valemedia-hokeman läpimenoa edistää Hakolan mukaan se, että Yhdysvaltain media on perinteisesti jakautunut liberaalimpaan ja konservatiivisempaan leiriin.

– Tilanteessa, jossa asiat alkavat jakaa kansaa ja kärjistyä mielipide-eroiksi, kansa pystyy yhä enemmän valitsemaan, mitä lukee. Toinen puoli alkaa näyttää yhä epäuskottavammalta, Hakola sanoo.

Hänen mukaansa amerikkalaisessa journalismissa on myös ollut tapana antaa saman verran tilaa kilpaileville näkemyksille esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, vaikka niiden tieteellinen painoarvo olisi aivan eri luokkaa.

Paljon huomiota herättänyttä, Trumpin avustajan Kellyanne Conwayn lausuntoa ”vaihtoehtoisista faktoista” voi tarkastella tätä taustaa vasten.

– Tässä suhteessa ilmaus on ehkä jossain määrin ymmärrettävä – vaikkei mielestäni mitenkään hyväksyttävä, Hakola sanoo.

Jälleen kysyntää laatujournalismille?

Amerikkalaisen median lähtökohdat sodassa tosiasioiden määrittelemisestä eivät ole parhaat mahdolliset. Kansalaisten luottamus tiedotusvälineisiin on jo valmiiksi heikko, eivätkä poliitikot tarvitse sosiaalisen median aikakaudella toimittajia julkisuuteen päästäkseen.

Lisäksi mediatalot kamppailevat pahojen talousongelmien kanssa. Hakolan mukaan uutisjournalismi on Yhdysvalloissa viihteellistynyt ja huonosti myyvän perinteisen tutkivan journalismin resursseja on supistettu.

Nyt politiikan taustojen penkomiselle olisi taas tarvetta ja monien tiedotusvälineiden kerrotaan vahvistaneen tutkivien journalistien rivejä.

– On mielenkiintoista nähdä, palaako tutkiva journalismi suuremmaksi osaksi yhdysvaltalaista mediaa. Pieniä viitteitä muutoksesta on, Hakola sanoo.

Ratkaisevaa on, ollaanko tällaisesta journalismista valmiita maksamaan. Hakolan mukaan politisoituneessa yhteiskunnassa kysyntää voi löytyä.

Trump voi tehdä toimittajien elämän oikeasti hankalaksi – uusi tilanne vaatii medialta uusia toimintatapoja

Liberaali valtamedia ei Trump-kannattajien päätä käännä