Mistä tunnistaa urheilullisesti lahjakkaan lapsen? "Fyysiset ominaisuudet eivät ole tärkeimmät"

Jyväskylässä järjestetty kansainvälinen lasten liikuntakonferenssi CIAPSE kokosi asiantuntijoita ja tutkijoita puhumaan lasten liikkumisesta ja kehittymisestä urheilijoiksi.

Urheilulahjakkuuksia ja näiden kehittymistä vuodesta 2000 asti tutkinut hollantilaistohtori Marije Elferink-Gemser luennoi Jyväskylän liikuntakongressissa haasteista tunnistaa todelliset lahjakkuudet valintatilanteissa seuroihin ja maajoukkueisiin.

Määritelmällisesti lahjakas on sellainen "urheilija, joka suoriutuu ikätovereitaan paremmin ja jolla on potentiaalia nousta huipuksi tulevaisuudessa".

Toisinaan pelikentän vierellä kuuleekin sanottavan, että tuossa on lahjakas lapsi. Mutta voiko lapsesta todellisuudessa nähdä lahjakkuuden?

– Riippuu minkä ikäisestä lapsesta puhutaan, vain 6–7-vuotiaasta en oikein usko voivan nähdä. Esimerkiksi 12–14-vuotiaiden kohdalla voidaan sanoa yksilöstä, että hänellä on paremmat todennäköisyydet nousta huipulle kuin muilla. Mutta ei voi sanoa varmasti, että kenestä tulee huippu, koska matkalla ja tulevaisuudessa on niin paljon erilaisia muuttujia, Elferink-Gemser painottaa.

Yksilöittäin

Lasten kohdalla kasvupyrähdykset tapahtuvat yksilöittäin hyvin eri vaiheissa, mikä vaikeuttaa entisestään urheilijalahjakkuuden tunnistamista, kun fyysisesti vahvimmat saavat valintatilanteissa etulyöntiaseman.

Siksi tutkijana Elferink-Gemser nostaa esille lahjakkuuden arvioinnin laajemmin myös henkilökohtaisella tasolla eikä pelkästään ulkoisesti. Tätä kautta lahjakkuutta määritellessä tärkeää on lapsen liikunnalliset oppimistaidot, työnteko ja motoriset taidot.

Lahjakkaat lapset eivät siis ole välttämättä pieninä parhaita, mutta kasvaessaan todellisten lahjakkuuksien oma kehitystahti on ikätovereitaan kovempaa.

– Lapsista näkee kylläkin sen, kuka on intohimoinen ja halukas oppimaan. Pitää tietysti myös olla taitoa, nopeutta ja kestävyyttä. Fyysisten ominaisuuksien on oltava olemassa, mutta ne eivät ole tärkeimmät, vaan psykologiset asiat ovat tärkeämpiä lahjakkuudelle huipulle pääsemisessä, 12–18-vuotiaiden lahjakkuuksien kehittymistä tutkinut Elferink-Gemser arvioi.

Geneettisillä perintötekijöillä on merkitystä urheilussa, mutta mikä on niiden suhde tuloksiin?

– Pari vuotta sitten oli laaja tutkimus, jossa tultiin johtopäätökseen, että perintötekijöiden osuus on noin fifty-fifty urheilussa. Geenit vaikuttavat noin 50 prosenttia ja kasvuympäristö loput 50.

Kiinan tie?

Kiinan totalitaarisessa urheilusysteemissä lapset laitetaan jo pienestä pitäen geneettisten testien perusteella sopivimpaan lajiin ja huippu-urheilijoita on jopa "jalostettu". Menestys saattaa olla parempaa, mutta länsimaiseen kulttuuriin moinen ei sovi.

– Uskon yksilönvapauteen ja siihen, että lapsen oma halukkuus ja hauskuus on se asia. Eikä niin, että mikä olisi genetiikan kannalta oikea laji, Elferink-Gemser sanoi.

– Tiedän, että sellaisiakin lahjakkuuden valintaohjelmia on olemassa, jossa esimerkiksi valitaan uimariksi, jos jollain on isot jalat ja kädet tai vastaavasti pitkät korispelaajiksi. Mutta se ei ole oikea tie.

Lue lisää päivän Keskisuomalaisesta nuoren urheilijan tiestä kohti maailman huippua.

Uusimmat

Urheilu

TPS:lle jälleen kotivoitto

Lukko muisti Virtaa voitolla

Serie A -seuran kippari kärähti samasta aineesta kuin Johaug

TPS jatkaa puhtaalla pelillä kotikaukalossa – Jukurit kellisti HIFK:n

Lotta Lepistö mitalijahtiin MM-maantieajossa: "Virheitä vältettävä"

Villin kortin Kallio kelpo harjoitusvauhdissa Aragonissa

Jalkapalloilija vastasi rasistisiin huutoihin – ajettiin ulos ja sai pelikieltoa

PSG:n brassitähti Neymar loukkaantui lievästi

Itävaltakin väläyttelee poisjääntiä talviolympialaisista – turvallisuus huolettaa

MM-rallicrossissa loukkaantunut Solberg leikataan maanantaina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.