Kolumni: Jääkiekon ylivoimapeli on ansaittua

Kiekkoseuran ylivoimapeli on täysin ansaittua. JYP on tehnyt asioita oikein ja on siksi alueen ykkönen, kirjoittaa toimittaja Tommi Roimela.

Näitä on kuultu paljon. ”No, kun se Jyppi vie kaiken, ei meille muille jää rahaa”. Tai näitä. ”Teillä on siellä lehdessä pelkkää jääkiekkoa”.

JYP herättää kateutta. Osin aiheesta. Selvää on, että Keski-Suomessa yritykset innostuvat hurrikaaniseurasta enemmän kuin muista alueen joukkueista yksilölajien edustajista puhumattakaan. Eri asia kokonaan on, tuleeko JYPinkään rahasäkkiin riittävästi yhteistyökumppanieuroja, kuten viime kauden JYPin tilinpäätöksestä voi päätellä. Alueen urheilullinen hallitsija hurrikaaniseura joka tapauksessa on.

Palstatilakateus on yhtä lailla perusteltua. Faktahan se on, JYP dominoi Keskisuomalaisen urheilusivuilla. Mitataan sitä kuinka tahansa.

Kateus on siis tässä tilanteessa luonnollista. Toisaalta se on täysin turhaa. Kiekkoseuran ylivoimapeli on täysin ansaittua. JYP on tehnyt asioita oikein ja on siksi alueen ykkönen.

Sen toki myöntävät kateellisetkin.

Perjantaina alkaa taas yksi liigakausi. Varmaa on, että JYP näkyy ja kuuluu. Sillä niin se vain on, että viime vuosien kestomenestyjä on vain vahvistunut. JYP vuosimallia 2017–18 on huikean kiinnostava, JYP on paljon kiinnostavampi kuin moneen vuoteen.

Viimeistään Jarkko Immosen paluun myötä JYPistä tuli joukkue, jonka ainoa tavoite alkavalla kaudella voi olla mestaruus. Joukkueen hyökkäys on sekä terävä että leveä ja maalivahtikaksikko Liigan eliittiä. Puolustus on JYPin mahdollinen kompastuskivi. Pakistossa on hyviä mikkoja, mutta hurrikaaniryhmän puolustuspää on ohkainen. Avainpuolustajien loukkaantumisia JYPin nykyrosteri ei oikein siedä.

Mestaruuspuheita nostattaa sekin, että joukkueessa on paljon pelaajia, jotka ovat todistaneet osaavansa voittaa. Immonen, Juha-Pekka Hytönen, Jani Tuppurainen, Ossi Louhivaara ja Miika Lahti ovat nostelleet jo aiemminkin Kanada-maljaa JYP-nutussa, ja Immosella tietysti on meriittejä maailmanmestaruutta myöden. Kun vastapainoksi ryhmästä löytyy menestysnälkäisiä nuoremman polven pelaajia, on JYPin kombinaatio erinomainen.

JYPille on helppoa ennustaa pitkää kevättä. Ja jääkiekon asemaa kadehtiville pitkää talvea.

On JYPissä sentään myös kysymysmerkkejä. Mitä jos kokenut kaarti ei sytykään? Tuleeko JYPistä ukkokerho? Entäpä jos syksy on jälleen Marko Virtasen luotsaamalle JYPille tyypillisesti tuskainen eikä tulosta tule? Riittääkö silloin seurajohdolla kärsivällisyys? Riittääkö se faneilla ja medialla? Riittääkö se Virtasella ja pelaajilla? Miten hurrikaaniryhmä selviää loukkaantumisista? Kestääkö talous hankinnat vielä kauden aikana? Löytääkö yleisö Hippokselle?

Hyviä kysymyksiä, mutta ainahan niitä epävarmoja kohtia urheilussa on. Tällä hetkellä tuntuu joka tapauksessa siltä, että JYPin mestaruustiellä on melko sileää. Isoin kysymys lopulta voi olla se, onko Tappara yksinkertaisesti vain vielä vahvempi kuin JYP. Ja onhan Liigassa hyviä joukkueita muitakin.

Mielenkiintoinen kausi on siis alkamassa. Varmin asia on, että jääkiekon asema ei ole tässä kaupungissa horjumassa.

Siihen on antikiekkoihmistenkin vain sopeuduttava.