1. helmikuuta 1948 Jyväskylän Palloilijat vastaan Kuopion Erä-Veikot 2-3.
1. helmikuuta 2008 JYP vastaan KalPa? No, veikataan juhlan kunniaksi vaikka 6-0.
Perjantaina tulee nimittäin kuluneeksi pyöreät 60 vuotta, kun jääkiekkojoukkue JYP (ex-JyP) luisteli ensimmäistä kertaa kaukaloon virallisen kiekkomatsin merkeissä. Vastassa oli vuonna 1948 tietenkin Kuopio, jonka kunniaksi SM-liiga on rukannut peliohjelmistoaan siten, että perjantaina JYP:n ja KalPan kauden kuudennessa kohtaamisessa on kyseessä peräti 60 vuoden kiekkokunnia.
- Nyströmin "Jammu" pyysi minua vuonna 1946 katsomaan jääkiekkoa Tampereelle. Innostuttiin kovasti ja jäätiin kaupunkiin yöksi. Aamulla mentiin kauppaan ja ostettiin kymmenen jääkiekkomailaa sekä kiekkoja ja tuotiin Jyväskylään. Siitä se sohiminen täällä alkoi, maailman ensimmäisen JYP:n lätkäjoukkueen keskushyökkääjä Pentti Barck, 80, muisteli.
Virallisesti kiekkoilu alkoi Jyväskylässä vuonna 1947, kun Harjulle rakennettiin talkoovoimin kaupungin ensimmäinen kaukalo, jossa oli peräti 45 senttiä korkeat laidat. Kaikki tehtiin tietysti talkoovoimin ja arvostelevien silmien alla, sillä areenoita tuolloin hallinnut jääpalloväki ei oikein tiennyt miten tuohon amerikanhapatukseen tulisi suhtautua. Jääkiekko oli Suomessa muutoinkin uutta, sillä lajia harrastettiin vain Helsingissä, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Turussa. Kuopio ja Pieksämäki tulivat hitusen perässä.
- Laidat tehtiin Nyströmin autoliikkeen varaosalaatikoista. Samassa paikassa hitsattiin omistajalta salaa myös maalit ja tehtiin kaikki maalaushommat, JYP-puolustaja mallia 1948 Matti Jokinen, 79, muistaa.
- Kaikki varusteetkin tehtiin itse. Meillä oli suhteita kivääritehtaalle, jossa muotoiltiin jonkinlaisesta plastiikasta erilaisia kuppeja, jotka sitten neulottiin suojiksi villapaitoihin ja takkeihin. Hanskat otettiin käyttöön myös melko pian, mutta kunnon kypärät vasta vuosien päästä, Jokinen jatkoi.
Mailat ristissä
Pelihommiin Jyväskylässä päästiin edellistalven kiekkokurssien rohkaisemana helmikuussa 1948. Keskisuomalainen oli luonnollisesti paikalla seuraamassa ottelutapahtumia ja raportoi 2. helmikuuta 1948 etusivullaan:
"Ottelusta muodostui odotettua tasaisempi päättyen se Kuopion Erä-Veikkojen voittoon maalein 3-2 (2-0, 1-1, 0-1). Ottelu oli koko ajan melko vauhdikas ja yleisön kannalta mielenkiintoinen. Tosin luistelussa on vielä paljonkin parantamisen varaa, mutta tätä peliähän ei ole aikaisemmin täällä harrastettukaan. Kunhan poikamme aikaa myöten saavat ottelukokemusta, niin kyllä tasokin varmaan nousee. Varmaa kuitenkin on, että tämänkin ottelun perusteella jääkiekko tulee keräämään yleisöä kentälle enemmän kuin täällä kauan pelattu jääpallo".
Jääpalloileva JYP-siipi ei kuitenkaan antautunut taistelutta ja mailat menivät ristiin. Kiekkotouhua vetänyt Jammu Nyström sai "kenkää", jonka seurauksena kaupunkiin perustettiin jääkiekon erikoisseura Diskos, johon myös moni JYP-peluri siirtyi. Jääkiekko palasi takaisin JYP:n ohjelmistoon vasta pienen tauon jälkeen.
- Harjulta siirryimme pelaamaan ensin Nisulanmonttuun ja sitten vuonna 1950 Rajakadulle siihen kansakoulua vastapäätä. Itse taisin lopettaa jo vuonna 1950, mutta toimin sen jälkeen pitkään erotuomarina ja vihelsin 298 ottelua, myös Jyväskylän Suurajojen isänä tunnettu Barck muisteli.
Kymmenen miehen joukkue
Alkuvuosina jääkiekkoa pelattiin pienillä joukkueilla. Alkuperäisessä JYP:n kokoonpanossa pelasi vain kymmenkunta miestä, kaksi hyökkäyskolmikkoa, kolme tai neljä pakkia ja maalivahti.
- Ennen oltiin kentällä alusta loppuun. Kai ne nykyään ovat sitten huonompikuntoisia, Matti Jokinen kyseli hymyillen.
- Kyllä meillä oli korkeintaan 10 prosenttia noiden nykymiesten kunnosta, Barck tarkensi.
- Onko niin, Jokinen kysyi ja vilkaisi hyväksyvästi vuoden 2008 JYP-kapteeni J-P Hytöstä.
"Meistä se lähti"
Barckille ja Jokiselle lätkä on ollut osa elämää yli 60 vuotta. Siinä ajassa "40-luvun metsäläisten pelistä" on tullut ammatti ja ison luokan bisnes.
- Meistä se kuitenkin lähti, Jokinen muistuttaa.
Jokinen itse on ollut luistimilla viimeksi 1980-luvulla. Lätkäreissu pojanpojan kanssa päättyi vauhdikkaisiin lippoihin, joka vei miehen hetkeksi muihin maailmoihin.
- Silloin päätin, että eiköhän tämä ole tässä.
Noin 30 MM-ralliakin kolunnut Barck puolestaan viihtyi jäällä 1990-luvun loppuun saakka, kunnes vihoitteleva polvi päätti kiekkouran noin 70-vuotiaana.
- Katson nykyään televisiosta 3-4 ottelua viikossa. Minulla näkyy myös venäläinen urheilukanava ja olen seurannut Moskovan ja Sinuhe Wallinheimon pelejä. Sinkku on onnistunut todella hyvin, Barck huomautti.
Hippoksen ahtaaseen hornankattilaan kaksikko ei ole enää vuosiin saapunut otteluita seuraamaan, mutta tuleva perjantai on poikkeus. Kuuden vuosikymmenen ympyrä sulkeutuu, ja Pentti Barck ja Matti Jokinen aikovat olla juhlimassa H-hetkeä keskiympyrässä.
