Valtuutetulle sakot kunnianloukkauksesta

Kummallista oikeutta! Jos minä haukun jonkun e-mailissa ystävälleni ja hän paljastaa asian ko. henkilölle, minut voidaan siis tuomita kunnianloukkauksesta. Omaan kokemukseeni viitaten, jolloin nostamani kunnianloukkaussyyte hyväksyttiin, tuntuu nyt tehty päätös perin ihmeelliseltä. Perusteita oli silloin vuosien ajalta ja vielä väkivaltauhkaukset päälle. Nyt oli tilanne toisin. Oikeus kai toteutui ellei kukaan siitä valita. Jyväskylän kaupungingin sosiaalidemokraattiselle luottamusmiesjohdolle asia ei liene ainakaan miehekkään kunniakas päätös. Puolueesta toiseen loikannut valtuutettu sai kaikki sekaisin, erityisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajan pään.

Kun minua seuraavan kerran nimitellään psykopaatiksi, pyydän tuttavaani lähettämään ystävälleen viestin, jossa hän väittää minulla olevan antisosiaalinen persoonallisuushäiriö. Vien asian oikeuteen ja saan tuomioistuimen virallisen todistuksen etten ole psykopaatti. Jopa lopetatte nimittelemisen!

Nyt tuomio kyllä meni yli hilseen...Yksityinen viesti(kirjesalaisuuteen verrattava), annetaan tiedoksi asianomaiselle, ja sit hän saapi tuomion, tämä lähettäjä, joka mielipiteensä LUOTTAMUKSELLISESTI toiselle kertonu...ihan kuin ystävä ystävälle...En ymmärrä.. Ymmärrän sen, MIKÄLI  YLEISESTI TÄÄLLÄ KESKUSTELUPLALSTOILLA ALETAAN IHMISIÄ HENKILÖKOHTAISESTI HERJAAMAAN, mutta yksityisistä viesteistä...Kenenkään kunniaa ei ole loukattu, kuin Leppäsen, joka pahailkisesti, toisen luottamusta väärin käytti, ja viestin näytti...
 

Ja taas loppumetreillä Milmalta palo käämit...Yrittäkää ymmärtää;) , mitä selvittää yritin...
 

Tuomion perustelut olisi kiintoisaa nähdä. Yksityisessä viestissä, kuten kirjeessä (johon sähköposti rinnastetaaan) ei siis näköjään saa arvostella toisia henkilöitä. Mitenkähän olisi käynyt, jos asianomainen olisi vahingossa sivukorvalla kuullut, kun kaksi muuta henkilöä sipisee keskenään, ja sama kunniaa loukkaava luonnehdinta olisi tällaisessa keskustelussa tullut sanotuksi?

Kunnian käsitteeseen liittyy olennaisesti sen julkisuus. Henkilön kunnia on arvostusta henkilön julkista kuvaa kohtaan. Ei ole olemassa mitään objektiivista, metafyysistä Kunniaa. Kunnia on suhteellinen ilmiö. Henkilöllä on tietenkin aina tietty luovuttamaton ihmisarvo, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kunnian kanssa. On ihmisiä, jotka omalla toiminnallaan ovat lunastaneet muiden arvostuksen ja yleisen luottamuksen, ja heillä voi sanoa olevan kunniaa. He ovat kunniallisia. On myös kunniattomia ihmisiä. Jos mies kaikkien tietäen hakkaa vaimoaan, on vähintään hassua, jos häntä vaimonhakkaajaksi sanova tuomittaisiin kunnianloukkauksesta. Vaimonhakkaajalla ei ole mitään kunniaa. Tämä kommentti ei ole tarkoitettu millään muotoa rinnastettavaksi nyt kyseessä olevaan tapaukseen, vaan sen tarkoituksena on selvittää kunnian käsitettä yleisellä tasolla. Lainsäädännössä tarkoitettu "kunnia" ei välttämättä ole yksi yhteen tämän käsitteellisen pohdinnan kanssa.

Voisi kysyä, missä on kirjesalaisuuden loukkaamattomuus. Kun henkilö näyttää toiselle henkilölle saamaansa henkilökohtaista viestiä, hän ei sinänsä riko kirjesalaisuutta, koska viestin vastaanottajalla on viestiin periaatteessa samat oikeudet kuin lähettäjälläkin. Kuitenkin on paikallaan kysyä, kenen vastuulla "kunnian" loukkaaminen nyt oikeastaan pitäisi olla? Henkilön, joka lähettää yksityisen viestin ja kertoo siinä omia käsityksiään jostakusta, vai senkö, joka näyttää viestiä asianomaiselle, joka siitä päättää suuttua ja tehdä asiasta julkisen rikosilmoituksen kautta?

Vieläpä täysin huomiotta on jäänyt, että kaikki tämän farssin osapuolet ovat poliitikkoja. Poliitikkojen on yleensä katsottu joutuvan sietämään kovempaa kritiikkiä kuin ns. tavallisten tallaajien. Onko poliitikon kunnia niin hauras ja herkässä, että se tulee loukatuksi sillä, että yksi poliitikko näyttää toiselta poliitikolta saamaansa henkilökohtaista viestiä?

Mielestäni tässä on loukattu ainoastaan viestiä näyttäneen henkilön kunniaa. Ja sen hän teki itse näyttämällä henkilökohtaista viestiä ulkopuoliselle, rikkoen täten jos ei kirjesalaisuutta, ainakin ryhmätoverinsa luottamuksen. Pitäisikö henkilö tuomita oman kunniansa loukkaamisesta?

Älähtäneet lienevät puoluetovereita?

Kuitenkin: kuka panettelee kolmatta henkilöä vaikkapa puoluetoverilleen, vastaa kyllä kirjoittamastaan/sanomisestaan!

En tunne henkilötaustoja, mutta vaikuttaisi paneteltu hypänneen ehkä po. puolueesta sitoutumattomien ryhmään?

Jos oletan oikein, niin miettiköön tuomion saanut itse peilistä katsoen mitä on itse tehnyt!

Nostan valtuuston pj::lle hattua! Hänellä oli ryhtiä näyttääå, mitä panetellusta kirjoitettiin! Avoimuutta ja rehellisyyttä kaivaten evp. lautamies.

Taitaapa sitoutumattomuus ja Timo Soinin puolue lisätä kannatustaan?

Jaa... kun on tuo eräskin viinkinki ollut presidentti-ehdokas-ehdokkaana, niin onkohan se piss oikea osoite äänille. Mistä löytäis sellaisen hyvien ja ystävällisten ihmisten puolueen? Jessen-seuraajat ei seuraa jesseä, kähmivät siinä missä toiset kahmivat, ja broilerit ne vaan munii kaikkialla...

Ja voikun saisi tonnin jokaisesta henkisestä kärsimyksestään, olis ziljonääri, asko ehollakin oli kallis kunnia ja nyt taasen punnituksessa, nii hiihdät kun petaat, kunniaton pysyy köyhänä kun ei viitti käräjillä mitata... : Set tuottaa tappiota kansantaloudelle, nostaa juristien palkkioita ja on vallan amerikkaa, pöhköä kerrassaan. Koirat ne vaan haukkuu kun karavaani kulkee...

Minäkin olen joutunut kokemaan kovia kyseisen  psykologian tohtorin taholta. Ei muuta kuin hoviin asianmukaiseen käsittelyyn ja kunnon tuomari asiaa hoitamaan. Kyllä oikeus voittaa siellä voittaa.

Kun tuo viesti esitettiin herjatulle itselleen. se on asian ydin.

"Kohti uusia ja mielenkiintoisia haasteita", totesi poliitikko, kun vaalivuonna käräjillä istui.

Liisa kirjoitti vähän aikaa sitten psykopaatin piirteet: luonnehäiriö, korkea itsetunto+äly+asema, hyväksikäyttäjä, valehtelija, aggressiivinen, tunnekylmä siten että kaikki tämä pysyy hyvin salassa: p. ei näy päälle. Siksi p. pääsee huipulle, johtovirkoihin, valtaan, asemaan jossa saa kaiken mitä toivoo ja jossa hän pystyy eri systeemeillä (virka-aseman nojalla, sanktioita ja esim. apurahoja jakamalla, valheita levittämällä) vaikuttamaan toisen, usein alaisensa koko elämään. P. on moraaliton. Hän voi tuhota kunnollisen alaisensa karkottamalla tämän työpaikasta ja estämällä lonkeroillaan työnsaannin muualtakin. Hän voi vallanhimossaan tuhota ja lopettaa koko oman alansa yhteiskunnalle tärkeässä instituutiossa ja jatkaa toiseksi muuttamallaan alalla erittäin korkeassa virassa ja palkalla.

Entisestä työpaikastani muistan kolme p:ia, kaikki huippuosaajia, kilpailukykyisiä menestyjiä. Korkein on kovin, mikä näkyy eräänlaisen naamion kantamisena, ilmeettömyytenä ja kielen köyhyytenä. Toinen on alkoholisoitunut liioitellun ystävällinen ja iloinen, sisältä hajalla; koska hän auttaa yhtä alaistaan eteenpäin, tämä suojelee häntä. Tämä alainen on kolmas p. Hän liikuttelee korkeinta johtajaa ja alkoholisoitunutta pomoa kuin marionetteja. P. pääsee johtoasemaan vähillä ansioilla.

Nämä ovat erittäin määräävissä asemissa. Mikään ei pane heitä aisoihin, ei pääluottamusmies eikä johtoryhmä. Kilpailullisella pätkätöiden alalla kukaan ei omaksi tappiokseen käräytä heitä. Itsemurhakin on tapahtunut yhteisössä.

M I T Ä   T E H D Ä ?

Mitähän Koskinen sai, mainetta ja kunniaa?

Mitä merkkaa puolue, toveruus, ystävyys yms? Ei mithän.
 

Kummallinen juttu tuo kirjesalaisuus!

Se ymmärretään tässä nähdäkseni kokonaan väärin, jos ajatellaan, etten saa näyttää toisen ihmisen minulle lähettämää kirjettä kenellekään. Ymmärtääkseni asia ei mene näin.

Kirjesalaisuudella tarkoitetaan perinteisesti sitä, ettei kukaan ulkopuolinen saa omin lupineen mennä avaamaan tai lukemaan toiselle ihmiselle lähetettyä tai toisen ihmisen lähettämää kirjettä. Näin minä sen olen ymmärtänyt. Koko maailmahan on täynnä arkistoja ja kirjastoja, joissa on miljoonittain kirjeitä. Kirjeitä on julkaistu kirjallisuudessa. Kirjeisiin on vedottu ja vedotaan monissa asioissa. Jos kirjesalaisuus ymmärretään niin, etten saa kenellekään näyttää minulle lähetetty kirjettä, joudutaan kyllä umpikujaan. Tällöinhän kirje pitäisi heti tuhota, kun se on saapunut ja luettu.

Kirjeellä on todistusvoimaa ja sen perusteella voidaan myölhemmin nähdä mitä toinen on asiasta sanonut. Kirjeitä voidaan käyttää oikeudessa todisteina ja ne liitetään tällöin oikeuden julkiseen pöytäkirjaan todisteina. Ja ne ovat julkisesti myöhemmin nähtävillä. Kirje on dokumentti siitä, mitä on sanottu ja mitä on sovittu. Ei sitä voi salata, ellei kumpikin osapuoli asiasta erikseen sovi tai ellei herrasmiesmäisyys sitä estä.

Kokonaan toinen seikka on kirjeiden julkaiseminen esimerkiksi lehdissä toisen halventamiseksi ja hyvistä tavoista poiketen. Silloin asia voisi olla minunkin moraalini mukaan toisenlainen.

Lea Leppänen sanoo valtuuston kokouksissa yhden sanan: "paikalla", sehän riittää palkkioon, hän onkin enemmän näitä kirjoittajaihmisiä, paitsi en ole hänen kirjoituksiakaan nähnyt, hyvä tyyppi toki.

Mauno Voutilainen
 

Minkäsortin ystävä?

Haapasalo sanoo Koskisen olevan "ystävän".  Minkäsortin sellainen: poikaystävä, miesystävä vaiko jopa sydänystävä?  Minä vaan kysyn, kun salissa puhutaan/juorutaan kaikenlaista.  Tietääkö Leppänen ystävyyden syvyyden ? Tai joku muu sosialistivaltuutettu?

Tai mitä opimme tästä?  Ymmärtämään  asian ytimen.  Asioistamme jos päättää psykopaatti, niin voiko lopputulos olla muu kuin  "sekava ymmärtämätön sotku"

Kerrankos tässä vierasperäisyyden hurmoksessa menevät auttajat ja autettavat sekaisin!

Esimerkkejä: Olen ihan nimiltä mainiten kertoillut käyneeni homeopaatin hastattelussa ja taudinmäärityksessä, puhumattakaan naprapaatin manipulaatiosta! Naapurinikin olen kuullut tituleeraavan erästä tunnettua ammatinharjoittajaa osteopaatiksi - vieläpä huippu-sellaiseksi!

Kuvasivat taannoin silmäni retinopatian varalta. Eivät  löytäneet, onneksi. Kipulääkereseptissäni sitä vastoin komeilee kuvaileva "neuropaattinen" -sana. Lienenkö neuropaatikko vai neuropaatti? Shhh!!!

Voi veikkoset, kuinka monta kertaa olen kuullut itseäni nimitettävän hulluksi (nuoruuteni Savossa hurjaksi)! Kyllähän se sieppaa, ja sen minä sanon teille, että jos olisin iso herra, vaikka valtionpäämies, järkkäisin jokaiselle nimittelijälle vähintään 11 vuotta linnaa; yhden herjauksesta ja kymmenen valtiosalaisuuden paljastamisesta!

Näiden kolmen "naisen" kärhämä on jälleen hyvä osoitus Jyväskylän poliittisesta ilmapiiristä. Tämä osoittaa sen, että takana haukutaan, luottamusta petetään ja irtopisteitä kalastellaan aivan uskomattomin keinoin. Tällainen ummehtunut ja kyräilevä -Kauniit ja Rohkeat- sisäpiirijuonittelu ei voi olla vaikuttamatta päätöksen tekoon. Voi kun Uusi Jyväskylä saisi ihan Uuden Valtuuston.

Jkl:n Kaupungin  Valtuutettu,Sairaanhoitaja Lea Leppänen SDP,ön ilmeisesti sairaanhoitajakurssinsa priimus kun eroitti Psykopaatin ja Psykologin.seuraavaksi hän aikoo lähettä JKl:n Valt.puheenjohtaja Veijo Koskiselle SDP sähköpostia että olet selipaatti.ja seuravalla viikolla että, sosiopaatti.mutta kohdetta ei suostu nut julkistamaan.

Näin kesänaikaa tuo paatti tuo rentoutta ja ajatuksia työstä,arjesta rauhaisaan  kesälomaan .Syksyllä katsotaan kuka on kaupungin paatien paatti.

Psykopaatin kohtaamaksi tulee aika moni nykypäivänä ja tulevaisuudessa varmaan vielä useampi. Kaikkein tärkeintä on vaan pitää huoli itsestään ja olla mahdollisimman vähän tekemisissä psykopaatin kanssa. Hänkin on menneisyytensä uhri, haavoittuva ihminen. Yhtä tärkeää on muistaa, että psykopaatin kohdatessa voimme myös heijastaa oman luonnehäiriömme häneen; parasta on siis mennä itseensä kun tapaa psykopaatin. Vain yhteisöissä elämällä, yhdessä, kohtaamme omankin keskeneräisyyden. Kaikissa on joitakin psykopaatin piirteitä! Psykopaattia ei kannata yrittää muuttaaa, hän ei ymmärrä itse olevansa psykopaatti. Luonnehäiriöinen voi parantua vain syvän masennuksen kautta. Itse koin masennusta joutuessani psykopaatin uhriksi; masennuksen jälkeen huomaan, että itsessänikin on kehittymisen varaa.  Lue kirja: Raimo Mäkelä: Naamiona terve mieli. Kirjan lopussa on laaja kirjallisuushakemisto ko aiheesta. Hyviä kirjoja psykopaatin uhreille myös: Kiltteydestä kipeät, Oikein kiltit.

Tämä on yhteiskunnan sairaus tänään. Heitä on johtoviroissa ja -statuksissa liikaa.

Ottamatta kantaa tähän yksittäistapaukseen, huomaan kulttuurissamme perinteisen huorittelun saaneen jalostuneempia muotoja, nyt otetaan keittiöpsykologia lyömäaseeksi. Ajattele, mitä puhut, puhu mitä ajattelet: NÄYTTÖ pitää olla. Jos näyttöä ei ole, jokainen minuakin vanhaa rouvaa huoritteleva tai ilman näyttöä kumman tahansa pääni tilasta nimittelyjä lateleva maksaa kunnon korvaukset. Hyvä työeläkkeen lisä tulee, jos kielenkäyttö ei siistiydy. "Älä puhu pahaa ihmisestä, hän kuuntelee Sinussa itsessäsi..." sanoo runoilija. Jokainen on vastuussa puheistaan ja kirjoituksistaan tälläkin palstalla. Hyvä niin.  

Hyvä, jos jokainen Keskisuomalaiseen kirjoitteleva on vastuussa. Siitä, että musiikin tilalle on tuotu rock huumeineen, monipuolisen taide- ja kirjallisuuskritiikin sijalle - niin, tiedätte itse mitä. Siitä, että oppilaitosten oppiaineiden muutoksista ja suomalaisesta ainutlaatuisuudesta ei kirjoiteta. Siitä, että toisia nostetaan, toiset unohdetaan. Siitä, että eri puolueita ei kohdella puolueettomassa lehdessä tasavertaisesti. Siitä, että yli 10 prosenttia kaupunkilaisista eli työttömät eivät saa asialleen yli 10 prosenttia sivumäärästä. Jokainen vastuuseen nuorison edun ja maan tulevaisuuden nimissä.
 

Kirjoittaja ei huomaa, että tämä on ihmisyhteisöjen ja työpaikkojen (esim. kirkon, armeijan ja oppilaitosten) sairaus. Ja yhteiskunnan sairaus. Työttömät ovat kaikkien mahdollisten yhteisöjen riistämiä. Heidän on Hannan neuvon mukaan helppo pysyä erossa psykopaateista, joista Kristo kirjoittaa, eli entisen työpaikkansa hirmuhallitsijoista. Mutta he eivät voi mennä "elämään yhteisöissä", koska työttömyysavustuksella ei mennä yhtään minnekään. TYÖTTÖMYYS ON RIKOS IHMISYYTTÄ VASTAAN, JA MITÄ TEKEVÄT PÄÄTTÄJÄT JA VIRKAMIEHET JOIDEN TULISI HOITAA TÄMÄ YHTEISKUNNAN SYÖPÄ: HE OVAT TOISTENSA NUTTURASSA.
 

Vallanhimo, itsekkyys ja sakilaisuus hivuttamisineen rassaa politiikassa, oppilaitoksissa, kirkossa ja armeijassa työskenteleviä. Siksi meno on niissä vastoin sitä mitä ne julkilausumissaan esittävät. Ruusuja Jaanalle ja Riitalle jotka tervehdyttävät ilmapiiriä. Eikö oikeusistuin määrännyt tuomiota Jyväskylälle, jos siellä tosiaan on tuollainen menttaliteetti, että työpaikat jaetaan suosikeille. Lehtiuutisessa kerrottiin tarkemminkin demarinaisen sähköpostiviestistä. Viesti paljasti että erittäin osaava ja oppinut Jaana oli tuomittu Jyväskylässä työttömäksi. Jos tällaista oikeasti tapahtuu, asia olisi selvitettävä.
 

Noin sanoisi myös edesmennyt  opetusneuvos Ville. Pitänee Yliopiston Agora-joukkojen nyt vain kutsua pätevä tutkija "hyväsisko" -joukkoihinsa. Ritarimerkki odottaa.  
 

Itse olen myös sekä ammattini että mielenkiinnon kohteisiini liittyen perehtynyt asiaan. Asiasta on paljon kirjallisuutta esim. myös jo mainittu "Naamiona terve mieli", johon kannattaa tutustua. Kysymykseen mitä tehdä, voi vastata vain aina tarvittaessa oikeuskäsittelyllä. Ei pidä antaa periksi, jos kokee kokeneensa vääryyttä. Minäkään en ole antanut ja pärjännyt. Ei se ole aina helppoa ole ole olut.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuullä vähän taustoja tapauksesta, kun kuitenkin kyseessä ovat poliitikot ja myös terveysalan ammattilaisia, että mikä helvetti niitä oikein vaivaa? Tämä on vähän sama juttu kuin aina kirkon piiristä löytyy eniten niitä kiusaamis tapahtumia ja olise juttu tästä työterveysilmapiiri instituutista, mikä lie, jossa kiusasivat toisiaan, että mistä tällainen käyttäytyminen sikiää juuri piireissä jossa siitä lähimmäisestä pitäisi pitää suurinta huolta? Omituista.

Voiko tämmöisiin poliitikkoihinkaan luottaa ollenkaan? Pesisivät nyt pesän puhtaaksi ajoissa, ja likapyykin, jos tässä nyt kunnallisvaaleissa nähdään kuitankin. Jos joku on psykopaatti niin ei sellaista voi päästää valtaan, tahi kiusaaja-haukkujaa. Kylllä pitäis joku selvyys saada ennenkuin pannaan numeroita lappuihin.

Vastaus työttömyyteen liittyen ajatteluttaa minua. Tästä aiheesta pitäisi keskustella jo uuden otsikon alla: työyhteisöt sairaita - muiden yhteisöjen, kuten perheen, pitäisi olla tärkeämpiä.

Ensiksi on pakko sanoa, että pitkää työttömyyttä ei saisi yhteiskunnassa olla. Kyllä jotakin työtä pitäisi jokaiselle olla ja helpommalla byrokratialla kuin nyt. Pelkkä vapaaehtoistyöhön meneminen ei ole ratkaisu, vaikka antaakin ihmiselle ilmaisen yhteisön.

Työyhteisöjä tärkeämpiä ovat esim. perhe, suku, harrastuspiirit, vapaaehtoistyöt yms., seurakunnat. (Tähän liittyen viestiini ei mahtunut kappale)

Miksi uskonnollisia yhteisöjä syntyy koko ajan lisää. Onkohan niin, että valtaa ja työpaikkoja yritetään saada keinolla millä hyvänsä. Vaikeampi on jäädä elämään samaan yhteisöön pitkäksi aikaa. Se vaatii ihmisten välistä hioutumista. Tämän takia varmaan perheitäkin hajoaa niin paljon.

Kaikille työttömille toivon kuitenkin Voimia ja toivoa. Aikanne on yhtä arvokasta kuin kenen tahansa muun. Suolahdessa toimii mielestäni upea yhteisö,  Ystäväntupa, joka kokoaa kaikki yhteen. Varmaankin pääasiassa työttömien panoksella pidetään ohjelmallista kahvilaa ja kirpputoria ym. kotiapua yllä. Arvona kristilliset arvot, eikä mitään seurakuntaa nosteta paremmaksi toista.