Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 05.10.2008 17:20
A A A

Markku Andersson: Elämäni kovin urakka

Viitisen vuotta sitten Jyväskylässä kriisi oli päällä. Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen erorahapäätös puhutti, ja uutta pomoa haettiin. Sellaista, joka vihdoin taivuttaisi naapurin, Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitokseen.

Sellaiselle oltiin valmiita myös maksamaan. Niinpä Lappeenrannasta tulleelle ex-jyväskyläläiselle Markku Anderssonille lyötiin käteen vuonna 2004 maan kovin kuntajohtajan palkka: 11 500 euroa ja edut päälle.

Rahat eivät ole menneet hukkaan - ainakaan kuntaliitoksen kannattajien näkökulmasta. Ensi vuoden alussa maalaiskunnan 36 000 asukkaasta tulee kaupunkilaisia. Jyväskylä saa myös avaruutta ympärilleen, kun kaupan päälle tulee 800 neliökilometrin ja 5 000 asukkaan Korpilahti.

Kuntaliitos on Suomen suurin. Asukkaita uudessa kaupungissa on liki 130 000.

Liitosta kritisoineiden soraäänet ovat hiljalleen vaimentuneet. Andersson ei olisi itsekään uskonut näin sujuvaan prosessiin.

- Ei ole tunnetta, että jollain olisi jäänyt käsi nyrkkiin. Kun päätös lopulta tuli, olivat alkujaan kriittisimmät maalaiskuntalaiset ensimmäisenä soittamassa ja onnittelemassa, Andersson muistaa helmikuun ratkaisevia valtuustojen äänestyksiä.

- Sinä iltana jännitti oikeasti. Maalaiskunnan päätöstä odotettiin varmaan tunnin verran - ja se oli pitkä tunti. Vaikka olinkin varma asiasta, niin nuijan pitää silti kopahtaa ensin pöytään.

Aloitteentekijänä liitoksessa oli köyhä Korpilahti, joka kaipasi taloudellista selkänojaa. Maalaiskunta hyppäsi junaan pikapikaa kesällä 2007. Taustalla vaikuttivat kunta- ja palvelurakenneuudistus ja moninainen aiempi yhteistyö.

- Onhan tässä ollut myös kohtuullisen pitkät kosiomenot. Muistan kuulleeni asiasta ensimmäisen kerran joskus vuonna 1970. Niin moneen kertaan niissä pöydissä on istuttu. Valtaosa sanoi, että kyllä liitos tulee, kun aika on kypsä. Harva sanoi, ettei ikinä.

"Jyväskylä on suurten kaupunkien mallioppilas"

Naapureiden, Äänekosken ja Jämsän, esimerkki vaikutti myös. Kaikkialle ajan henki ei kuitenkaan ole ulottunut.

- On Tampere, Turku, Pori, Oulu, Kuopio, Joensuu, joissa on samat katekismukset luettavina. Jyväskylä on suurten kaupunkien joukossa tienraivaaja ja mallioppilas. Nyt meitä pyydetään puhumaan lähetyssaarnaajiksi vaikka mihin.

Oppinsa Andersson ammensi Etelä-Karjalasta. Lappeenranta tavoitteli 1990-luvulla Saimaan kaupunkia yhdessä Imatran, Joutsenon ja Rautjärven kanssa. Anderssonin mukaan liitosta rakennettiin liian kauan.

- Tähän demokratiassa niin helposti sorrutaan. Jos prosessi kestää 2,5 vuotta, niin siihen alkaa väsyä. Vastustaja pääsee voimiinsa, ja homma sammahtaa.

- Keskeinen neuvoni onkin mennä rohkeasti prosessiin mukaan. Jos ajattelee, että liitos tehdään jossain vaiheessa, niin miksei ennemmin kuin myöhemmin. Tietysti tarvitaan myös lujaa poliittista johtajuutta, jotta vaikeina hetkinä pysytään kuosissa.

Andersson myöntää, että Jyväskylän kuntaliitos on hänen elämänsä kovin urakka - tähän mennessä.

- Tämä on Suomen suurin ja samalla nopeimmin viety prosessi, jollaista kukaan muu ei ole aikaisemmin tehnyt. Aina aukeaa uusia ovia, jonka kautta katsotaan tulevaisuutta. Ei voi ajatella, että tässä työssä voisi olla mitään mielenkiintoisempaa.



Lähetä linkki
Sähköposti

Seuraa meitä Facebookissa