Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
18.04.2008 20:25
Onko Keski-Suomen menestys todellista?
Jorma Rahkonen
Onko Keski-Suomen menestys ollut todellista vai ei? Kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen esitteli Keski-Suomen menestyksen ja menetysten merkkejä Keski-Suomen päivän seminaarissa.
Asukasluvun, työllisten määrän ja bruttokansantuotteen (bkt) nousun perusteella käyrät osoittavat myönteistä kehitystä. Pehkosen mukaan tilanne ei kuitenkaan näytä kaikilta osin hyvältä, kun Keski-Suomea vertaa muuhun Suomeen.
Keski-Suomen bkt-osuus on laskenut 1970-luvun puolivälin 4,5 prosentista runsaaseen neljään prosenttiin - viime vuonna tosin tultiin ylöspäin. Jos Uusimaa poistetaan tilastosta, Keski-Suomen suhteellinen osuus on kuitenkin noussut. Maakunnan työllisten osuus koko maasta on noussut. Keski-Suomen bkt asukasta kohti jää kuitenkin selvästi koko maan luvuista.
Pehkosen mukaan Keski-Suomi jakautuu kahtia, sillä Jyväskylän seutukunnan ja muun Keski-Suomen kehitys on mennyt eri suuntiin. Esimerkiksi työpaikkojen määrän kasvu vuoden 1994 jälkeen on mennyt lähes kokonaan Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan. Laman pohja saavutettiin Suomessa vuonna 1994, mutta esimerkiksi Luhangassa, Kivijärvellä ja Pylkönmäellä työpaikkojen pudotus on jatkunut senkin jälkeen.
Jyväskylän seutu ei pärjää verotettavissa tuloissa isoille kaupungeille. Seudulla verotettavat tulot olivat 12 100 euroa asukasta kohti. Oulussa luku vuonna 2005 oli 14 000, Tampereella 13 900 ja Turussa 13 300 euroa.
Jyväskylän seudun vahvuuksia löytyy muun muassa koulutuksesta.
Globalisaatiosta selvitään
Pehkonen kiirehti teiden ja muiden perusinvestointien saamista maaliin.
- Muuten Jyväskylän seudullekin tulee noutaja, hän varoitti.
Pehkonen näytti lopuksi yleisölle kuvaa auringosta. Kuvasta oli vaikea erottaa, oliko kyse auringonnoususta vai -laskusta.
- Se riippuu aika paljon meistä, hän sanoi ja muistutti, että Suomen osuus vain puoli prosenttia maailman bkt:stä ja Keski-Suomen osuus Suomen bkt:sta alle viisi prosenttia.
- Suomalaisilla ja keskisuomalaisilla on hyvät mahdollisuudet selvitä globalisaatiosta. Markkinoita maailmalla on yllin kyllin, Pehkonen totesi.