Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
17.06.2008 12:53
Selvitys: Uudella Jyväskylällä paljon paineita
Anna-Maija Tuuliainen
Ensi vuoden alussa syntyvällä uudella Jyväskylällä on iso työsarka kynnettävänään. Keski-Suomen kauppakamarin palvelu- ja aluerakennevaliokunta teetti selvityksen uuden Jyväskylän aluetaloudellisesta painoarvosta, väestörakenteesta, ostovoimasta, työmarkkinoista sekä tulevaisuudennäkymistä kahdeksaan muuhun kaupunkiin verrattuna. Jyväskylä sijoittui vertailuissa ykköseksi ainoastaan toimeentulotukea vuonna 2005 saaneiden määrässä.
Työttömiä on laman jäljiltä yhä paljon, ja suurin osa on nuoria tai pitkäaikaistyöttömiä. Ostovoima on pieni ja työn tuottavuus alhainen. Alueelle pitäisikin valiokunnan mukaan pystyä houkuttelemaan enemmän korkean tuottavuuden yksityisyrittäjiä.
Opiskelijat olisi saatava pysymään alueella, ja heille olisi myös pystyttävä tarjoamaan työpaikkoja. Koulutusta täytyisi kaupallistaa nykyistä paremmin.
Toisaalta Jyväskylä on vetovoimainen alue: muuttovoitto on suurin Espoon ja Oulun jälkeen. Ylempiä korkeakoulututkintoja tuotetaan neljänneksi eniten. Eläkepommi ei ehkä täällä räjähdä käsiin, koska eläkeikäisten väestöosuus jää ennusteiden mukaan reilusti matalammaksi kuin Suomessa keskimäärin.
Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeisen mukaan valiokunta halusi tutkimuksen avulla tuoda faktatietoa päätöksenteon pohjaksi koko maakunnalle.
Asukkaita tiheässä
Selvityksen tehneelle tutkija Sanna-Mari Hynniselle tuli yllätyksenä, että nykyisen Jyväskylän kaupungin asukastiheys (asukasta / maaneliökilometri) on koko maan toiseksi korkein, vain Vantaalla ihmisiä on tiheämmässä.
- Mutta kun maalaiskunta ja Korpilahti liitetään mukaan, asukastiheys tipahtaa 103:een eli uusi Jyväskylä onkin maaseutua. Jyväskylä kyllä tarvitseekin lisää maata tällä asukastiheydellä, Valkeinen analysoi.