Laulaminen helpottaa surua ja masennusta
Laura Kettunen / STT
Jos mikään ei tunnu miltään, kannattaisi liittyä kuoroon. Säännöllisistä lauluharjoituksista voi olla apua masentuneelle tai lähiomaisen kuolemaa surevalle, kertoivat tutkijat Tieteen päivien paneelikeskustelussa Helsingissä viikonvaihteessa.
Eri tutkimuksissa on todettu, että laulamisella on usein yhteys mielialaan ja hyvinvoinnin kokemukseen.
Musiikin tohtori Ava Numminen sanoo, että musiikki vaikuttaa syvällä aivojen sisäosissa oleviin tunnekeskuksiin. Vaikutuksen saa jo kuuntelemalla musiikkia, mutta laulamisen vaikutus saattaa olla voimakkaampi.
- Laulaminen on omaa aktiivista toimintaa. Siinä keskittyy enemmän, Numminen sanoo.
Laulamisella uskotaan olevan yhteys myös stressihormoni kortisolin tasoon. Musiikin hormonaalisista vaikutuksista tiedetään Nummisen mukaan kuitenkin vielä suhteellisen vähän.
Samassa paneelikeskustelussa puhunut musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä sanoi, että musiikin fyysinen vaikutus on jopa hämmästyttävän suuri ja sen merkitystä vapaa-ajassa yleisen hyvinvoinnin edistäjänä tutkitaan nykyisin paljon.
Hyräileminen palauttaa muistoja
Ava Nummisen mukaan laulamisen vaikutuksessa on tärkeää fyysisen suorituksen lisäksi yhteisöllisyyden kokemus, tunne siitä, että kuuluu johonkin. Yhteenkuuluvuuden tunteen voi kokea esimerkiksi kuoroharjoituksissa, mutta myös yksin kotona hyräillessä.
- Kun hyräilee jotain melodiaa, se liittyy välittömästi niihin aikaisempiin tilanteisiin, joissa viimeksi samaa pätkää hyräili. Ja sillä tavalla me ollaan taas yhteydessä toisiimme.
Nummisen mukaan laulamisen myönteiset vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, tuntuuko laulaminen hyvältä ja kokeeko itse osaavansa laulaa. Jos laulaminen tuntuu epämiellyttävältä, se voi johtua aikaisemmista kokemuksista. Numminen rohkaisee kokeilemaan siitä huolimatta, sillä lopputulos voi olla palkitseva.
- Kannattaa hankkiutua laulamaan sellaisessa paikassa, jossa ei tule lisää lauluhaavoja. Turvallisessa seurassa ei haittaa, vaikka menisi hieman nuotin vierestä.
Nuotin vierestä laulajienkaan tilanne ei ole toivoton, sillä nykytiedon mukaan säveltarkkuutta voi kehittää vielä aikuisenakin.