Hyssälä haluaa opiskelijat lasten tekoon

27.7.2008 9:01 (Päivitetty 27.7.2008 9:01)
Kuva: Kimmo Brandt

Liisa Hyssälä

Kari Valtonen

Sosiaaliministeri Liisa Hyssälä (kesk.) patistaa opiskelijoita ryhtymään lasten tekoon. Hän olisi valmis tasoittamaan nuorten vanhempien tietä korottamalla opintososiaalisia etuja.

- Minusta olisi aivan sama mikä nimi tälle tuelle annettaisiin. Se voisi olla esimerkiksi huoltajakorotus tai opintotuen vanhempainraha, Hyssälä sanoo Väli-Suomen sanomalehtien ja Turun Sanomien haastattelussa.

Ministeri perustelee esitystään sillä, että nykyisin ensisynnyttäjät ovat jo keskimäärin 29-vuotiaita. Tutkimusten mukaan kolmas lapsi jää korkean aloitusiän takia tekemättä, vaikka sitä haluttaisiinkin.

- Lapsia syntyy nyt liian vähän. Huoltosuhde on liian heikko. Syntyvyys pitäisi saada suuremmaksi, jotta sosiaaliturva saataisiin tulevaisuudessa rahoitetuksi.

Yhteiskunnalle edullisempaa

Myös yhteiskunnan kannalta olisi Hyssälän mukaan edullisempaa, että lapset synnytettäisiin jo opiskeluaikana.

- Synnytys haittaa vähemmän opiskelua kuin työssäoloa. Kun työaikana synnytetään, tulee pitkät äitiyslomat. Ehkä opiskelu, äitiys ja isyys olisivat paremmin yhteen sovitettavissa. Joskus käy myös niin, että kun lapsi syntyy, opiskelut nopeutuvat. Vastuu painaa.

- Tämä on kova haaste, mutta nuorena jaksaa enemmän. Nuoren synnyttäjän riskitkin ovat pienemmät.

Hyssälä toteaa, että vaatimus nykyistä nopeammasta opiskelusta ja synnyttämisestä samaan aikaan voi tuntua ristiriitaiselta.

- Se ei kuitenkaan ole mahdotonta, jos kaikki palat loksahtavat hyvin kohdalleen.

Hyssälä uskoo, että opiskelijoiden sosiaaliturvan parantamisen ohella myös yliopistot ja korkeakoulut voivat järjestellä opinto-ohjelmiaan nuorille äideille paremmin sopiviksi. Opiskelijoiden lastenhoito on jo järjestyksessä.

Omaishoidon tuki Kelalle

Sosiaaliministeri Hyssälä kohentaisi omaishoitajien asemaa siirtämällä omaishoidon tuen ja toimeentulotuen normitetun osan maksamisen kansaneläkelaitoksen maksettavaksi. Monta byrokratian mutkaa vältettäisiin tällä tavalla.

Tätä Hyssälä perustelee sillä, että omaishoidon tuen määrä vaihtelee paljon kuntakohtaisesti.

- Monesti käy niin, että kesken vuotta järjestelmän piiriin tulevilta avustus evätään, kun budjetissa ei ole enää määrärahaa. Kaikkien, jotka kriteerit täyttävät, olisi kuitenkin päästävä tämän tuen piiriin, Hyssälä toteaa.

Hyssälä huomauttaa, että toimeentulotukea saavat ovat usein jo ennestään kansaneläkelaitoksen asiakkaita.

- Nykyjärjestelmä saattaa pitkittää toimentulotuen maksatusta, kun tuen saamista ei haluta katkaista lyhytaikaisen työn takia. Syynä on, että edessä on taas valtaisa byrokratia ennen kuin pääsee takaisin tämän tuen piiriin.

Kommentoi artikkelia