Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
23.03.2010 21:07
Ihminen myrskyn silmässä
TEATTERI
TORSTAITEATTERI
Rajalla xxx
Survonkulmassa 22.3.2010.
Rajalla xxx on kummallinen teatteriesitys. Se ei pöyhkeile loistokkailla lavasteilla, ei massiivisilla valospektaakkeleilla tai kummoisella puvustuksella. Jokunen kyhätty puinen jakkara, muutama lankunpätkä ja pöytäliinan virkaa toimittava huivi luovat vaatimattomat puitteet, joilla isot ajalliset harppaukset toteutuvat kevyesti.
Se painavin anti löytyy ulkoisen tehostuksen asemesta puhuttelevasta tekstistä, onnistuneesta dramaturgiasta ja vahvoista esiintyjistä. Tämän esityksen jälkeen on kuin puulla päähän kalautettu: hyvällä tavalla ravisteltu ja päästään pyörällä.
Näytelmä liikkuu erilaisilla ihmiselämän rajapinnoilla ja kolistelee rivakasti tunneasteikon ääripäitä. Hääilosta keskelle Prahan katuja jyristäviä tankkeja tai juutalaisvainojen mielettömyyttä on yllättävän lyhyt matka. Riemullisen juhlan kevyt vire nappaa katsojan mukaansa alkuhetkistä, ja jännite kantaa loppuun saakka.
Siirtymä hääjuhlasta keskelle verisiä katumellakoita on raju, ja samanmoinen on Mika Lahtisen tulkitsema nuori Valentin. Lahtisen vimmainen intensiteetti, latautunut replikointi ja harkitut painotukset muokkaavat roolihenkilöstä monisärmäisen ihmisen. Miehen lapsekas herkkyys paljastuu kirjeessä, jonka hän on kirjoittanut rakastetulleen Anjalle.
Esitys katselee myös äidin ja tyttären välistä suhdetta. Tyttären ( Anne Piili) ja hänen äitinsä vuoropuhelua seuraa tarkkakorvaisena, monia osuvia huomioita poimien. Päivi Hammarén-Jokelan äiti on taidolla ja sisäistyneesti tehty rooli.
Esitys saa katsojan pohtimaan oman toimintansa motiiveja, omia pelkojaan ja toiveitaan. Se perää yksilön vastuuta itsestään ja toisista mielettömien aikojen myllerryksessä. Ennen muuta se puhuu sellaisesta rakkauden voimasta, joka on kaikkea muuta kuin vaaleanpunaista sokerihöttöä.
MAIJA-LIISA WESTMAN
Käsikirjoitus ja puvut: työryhmä. Ohjaus ja lavastus: Mika Lahtinen. Rooleissa: Anne Piili, Päivi Hammarén-Jokela, Mika Lahtinen. Valojen ajo: Anna-Leena Ryhänen. Still-kuvat: Auli Jokela. Videointi: Lauri Jokela.