Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
05.08.2010 19:07
Kirjallista puupääomaa
ALEKSIS SALUSJÄRVI
NÄYTTELYT
PARASTA PUUSTA
Suomen käsityön museo 5.12. asti.
Käsityön museon yhdessä Metsämuseo Luston kanssa järjestämä Parasta puusta -näyttely rakentuu kirjalliselle idealle. Eri tavoin puun parissa työskenteleviltä ihmisiltä on kysytty suomalaisen puuosaamisen huippuesimerkkejä, jotka on sitten koottu näyttelyksi.
Vaikuttavin näyttelyesine on Ristomatti Ratian ja Harri Tapperin valitsema, perinteisellä menetelmällä työstetty suomalainen perinnevene haapio. Venetyypin tekoprosessi esitetään vielä Kustaa Vilkunan 1930-luvulla tekemällä mainiolla filmillä.
Museon seiniä peittävät tulosteet kymmenien näyttelyyn esineitä valinneiden haastatteluista kuvien kera, mikä tekee näyttelykokonaisuudesta tekstivoittoisen ja uuvuttavan. Pohjatyön perusteella luonnollisin valinta aineiston esittelyyn olisikin ollut julkaisun kokoaminen. Tekstimassat kun tuntuvat muodostavan teemasta kovin abstraktin ja jopa journalistisen.
Lisäksi laaja teema olisi kaivannut selkeämpiä painotuksia. Haastateltujen näkemykset ovat suureksi osaksi henkilökohtaisia, minkä takia esineistö on hieman epämääräinen ja fragmentaarinen. Menneisyys näyttää olevan suomalaisen puuntyöstön pääosassa. Nykyään puu on luksusta, jonka käyttöön ei riitä aika eikä aina osaaminenkaan.
Esillepanokin on kovin tuote-esittelymäinen, mikä syö puuntyöstön monipuolisuutta ja eri puulajien käytön huikeita variaatioita. Myös puun teolliset jalostustuotteet jäävät vaillinaisiksi: Risto Isomäen mainitseman ksylitolin lisäksi niitä käsittelee kantaaottavasti oikeastaan vain Aalto-yliopiston professori Matti Kairi, joka on tehnyt valintansa näyttelyyn talouden näkökulmasta.
Pieniä kömmähdyksiäkin mahtuu mukaan: Sirkka-Liisa Anttilan näyttelyyn valitsemat Reino Koivuniemen puutyöt on tehty suomalaisen puun sijaan Afrikasta tuodusta ylihakatusta apassista.
Näyttely on avoinna Suomen käsityön museossa, Kauppakatu 25, ti-su kello 11-18.